Etelä-Pohjanmaan ja Ranskan länsirannikon pelimannit kohtaavat Keskipohjanmaa-areenalla Antti Paalasen suuressa hanuriparaatissa. Kuva: Henri-Kristian Kirsip

Vuoden festivaali 2024! Vuoden kulttuurikehto! Sellainen on Kaustinen Folk Music Festival tänä vuonna 8.–14. heinäkuuta. Ensimmäinen ohjelmajuhlistus tapahtui Eläköön Folk! -gaalassa Folklandia-risteilyllä Itämerellä lauantaina 12. tammikuuta.

Jo muusikko Antti Paalasen (kuvassa) suuri hanuriparaati yhdistää suuren joukon ranskalaisia ja pohjalaisia soittajia Keskipohjanmaa-areenalla, missä nähdään myös muun muassa Piirpauke, Ánnámáret, Club for Five, Viitasen Piia, Sväng ja Miljoonasade.

– Hanuriparaati on suurenmoinen esimerkki festivaalin tämän vuoden Kylässä-teemasta. Tänne tullaan heinäkuussa paitsi esiintymään myös kohtaamaan erilaisten kulttuurien ja perinteiden edustajia, ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki kuvailee.

Kaustinen on kuulunut perustamisvuodestaan 1968 alkaen Pohjoismaiden ja koko Euroopan keskeisimpiin kansanmusiikkitapahtumiin. Näin totesi Finland Festivals Vuoden festivaali 2024 -valintansa perusteissa viime syksynä. Kaustinen otti pian vastaan myös Vuoden kulttuurikehto -palkinnon Suomen Kulttuurigaalassa.

– Huomionosoitukset näkyvät jo ennakkokysynnässä. Toivomme, että ne innoittavat uusia ensikertalaisia lähtemään juhlille. Festivaalin aloituspäivä maanantai on tuttuun tapaan maksuton, ja lippujen ennakkomyyntiä on porrastettu kahteen vaiheeseen, toiminnanjohtaja Valtteri Valo kertoo.

 

Pyöreiden vuosien juhlia

Festivaalin päälavalla Keskipohjanmaa-areenalla nähdään niin kansanmusiikin kestosuosikkeja kuin nousevia tähtiä. Kansanmusiikkia, jazzia ja progressiivista rockia yhdistelevä Piirpauke perustettiin vuonna 1974. Vuosien varrella uudistunut yhtye viettää 50-vuotisjuhliaan alkuperäisjäsenensä Sakari Kukon johdolla.

Ensimmäistä kertaa Kaustiselle saapuu Nuorgamista viime aikoina maailmaa kiertänyt saamelainen joikaaja Ánnámáret oman työryhmänsä kanssa. Heillä on kaksi konserttia, joista toinen sisältää vaikuttavan audiovisuaalisen maailman.

Festivaaliviikolla nähdään aina pyöreiden vuosien juhlia, mutta ensi heinäkuussa niitä on poikkeuksellisen paljon Piirpauken lisäksi. Maria Kalaniemi juhlii 60. ikävuottaan ja 40 vuoden takaista etappia Kultaisen harmonikan voittajana. Tero Vaara juhlistaa Mamban musiikin 40 vuoden taivalta, ja liki kulttimainetta nauttiva huuliharppukvartetti Sväng tuulettaa 20-vuotissyntymäpäivää. Lisäksi Kansanmusiikki-instituutti täyttää 50 vuotta.

Viitasen Piia on nähty aiemmin Kaustisella pienemmillä lavoilla, mutta nyt yhtye nähdään ensimmäistä kertaa Keskipohjanmaa-areenan lavalla. Kuva: Ulla Nikula

Maakuntateemana Etelä-Pohjanmaa

Miljoonasade jatkaa Keskipohjanmaa-uuden levyn aloittamaa kiertuettaan. Heikki Salon johdolla Lapualta maailmalle lähtenyt yhtye sopii myös tämän vuoden maakuntateemaan, sillä esittäytymisvuorossa on Etelä-Pohjanmaa.

Omaa indiefolkiaan soittava Viitasen Piia on nähty aiemmin Kaustisen pienemmillä estradeilla, mutta nyt yhtye nousee ensimmäistä kertaa Areenalle. ENKEL-yhtye puolestaan on vuosi vuodelta yleisölle tutumpi: Vuoden yhtye 2019 voitti viime vuonna Konsta Jylhä -kilpailun.

Runsas pelimanniohjelma valmistuu kevään aikana. Viime vuonna soittajia, laulajia ja tanssijoita oli peräti yli viisi tuhatta. Perheystävällinen festivaali järjestää jälleen myös Lasten Kaustisen, jonka ohjelmaa pyörittää joka päivä lastenteltan oma Tradilinnut. Vieraiksi saapuvat muun muassa Tuija Rantalainen ja Vahtikoira Veikko sekä lastenmusiikkiyhtye Soiva Siili.

 

Paljon nuoria esiintyjiä

Festivaalialueen estradeilla nähdään poikkeuksellisen paljon nuoria niin Suomesta kuin ulkomailta. Hakamäen mukaan kansainvälistyminen on voimistunut selvästi siitä alkaen, kun kaustislainen viulunsoitto nousi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon kaksi vuotta sitten.

Joukko taiwanilaisia opiskelijoita on innostunut yhteistyöstä kansanmusiikkiyhtye Tallarin kanssa. He haluavat opiskella kanteleen ja jouhikon soittoa jo keväällä etätyöpajoissa, ennen kuin tulevat esiintymään festivaalille. Kokkolan konservatorion opiskelijat puolestaan ovat vierailleet Kaustisen lähettiläinä Ruotsin Härnösandissa, mistä odotetaan nuoria esiintyjiä vastavierailulle.

Ainutlaatuinen suomalaisten nuorten yhteissoitto nähdään Keskipohjanmaa-areenalla nimellä Suomen musiikkilukioiden kansanmusiikkiorkesteri. Kaustisen musiikkilukion lisäksi Savonlinnan Taidelukio, Sibelius-lukio Helsingistä sekä Madetojan musiikkilukio Oulusta ovat jo vahvistaneet tulonsa, ja lisää lukioita on odotettavissa eri puolilta Suomea. Koska ohjelmisto rakentuu nuorten ehdoilla, luvassa on menevää kansainvälistä musiikkia ja puhaltimia nähdään lavalla paljon tavallista enemmän.

Lisäksi pääkaupunkiseudun kansanmusiikkia opettavat taiteen perusopetuksen oppilaitokset ovat löytäneet yhteisen tien Kaustiselle. Helsinkiläinen Käpylän musiikkiopiston kansanmusiikkilinja isännöi areenakonserttia, johon kutsutaan mukaan myös muita kansanmusiikin opetusta tarjoavia musiikkiopistoja. 

Nuorgamissa asuva muusikko Anna Näkkäläjärvi-Länsman yhdistää ryhmänsä kanssa perinteiset joikut ja modernit äänimaailmat. Kuva: Maija Astikainen

Konsta Jylhän jäljillä

Legendaarisen Konsta Jylhän henki on vahvasti läsnä 57. kansanmusiikkijuhlilla, sillä hänen kuolemastaan tulee ensi syyskuussa kuluneeksi tasan 40 vuotta. Etenkin ensikertalaisen festivaalivieraan kannattaa suunnata Keskipohjanmaa-areenalle kavalkadikonserttiin.

Mauno Järvelä ja Antti Huntus tuottavat musiikillisen katselmuksen, joka tarkastelee Yleisradion roolia ja merkitystä kaustislaisen viulunsoiton tunnetuksi tulemisessa sotien jälkeen. Kavalkadi esittää Konsta Jylhän musiikista myös vähemmän tunnettuja sävellyksiä kaustislaisten pelimannien, tanssijoiden ja laulajien voimalla.

Pelimannitalo ja Kansanmusiikki-instituutti järjestävät Konsta Jylhä -kilpailun soolokilpailuna. Sen teema tulee tällä kertaa Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksen vuositeemasta Omasta päästä. Kilpailuun osallistutaan ohjelmalla, joka perustuu improvisaatioon ja muunteluun. Lisäksi esityksellä on oltava vahva linkki Suomen ja/tai lähialueiden kansanmusiikkiperinteiseen.

Kilpailu on tarkoitettu Suomessa asuville muusikoille, ja siihen osallistutaan vain akustisella soittimella (ei laulua). Palkintoina tuomaristo jakaa 6000 euroa. Kansanmusiikki-instituutti avaa haun alkuvuodesta, ja kilpailuun voi osallistua 30. huhtikuuta saakka.
Lue lisää:
 https://kansanmusiikki-instituutti.fi/

 

Lue myös Vuoden yhtyeen valinnasta

Jaa