Vuoden 2016 mestarikirjat ja festivaaliplaketti

Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on valinnut kolme uutta mestaria vuodelle 2016: Siv Ekström (viulu), Hannu Nipuli (kansantanssi), sekä Usko Välimäki (haitari). Festivaaliplaketti myönnetään Taina Lehtoselle.

Siv Ekström tutustui kansanmusiikkiin kansantanssiharrastuksen kautta jo yhdeksänvuotiaana. Myöhemmin teini-iässä mukaan astuivat vahvemmin musiikki ja erityisesti viulun soittaminen. Siv on soittanut viulua ja kansanmusiikkia siis suurimman osan elämäänsä. Hän on myös johtanut useita kokoonpanoja, ja ennen kaikkea ottanut elämäntehtäväkseen uusien pelimannien, niin nuorten kuin vanhempienkin, kouluttamisen.

Siv Ekströmin soitto kumpuaa Jomalan kunnan ja koko Ahvenanmaan kansanmusiikkiperinteestä. Hän on kerännyt ja opiskellut alueen perinnettä vuosikymmenien ajan, ja perinteen tuntemus välittyy myös hänen soitostaan voimakkaana. Siv Ekström on vaikuttanut myös useissa hallinnollisissa tehtävissä kansanmusiikin edistämiseksi. Monelle hän on tullut tutuksi Fiolen min ‑lehden päätoimittajan tehtävästä.

Siv Ekström bekantade sig med folkmusiken redan som nioåring tack vare sin folkdanshobby. I tonåren fick musiken en allt starkare ställning i hennes liv, speciellt fiolspelet. Siv har spelat fiol och folkmusik största delen av sitt liv. Hon har lett flera olika ensembler och sett det som sin livsuppgift att utbilda nya spelmän, såväl yngre som äldre.

Siv Ekströms spel har sina rötter i folkmusiktraditionen i Jomala kommun samt hela Åland. Hon har samlat in och studerat regionens tradition under flera decennier och hennes spel förmedlar en stark traditionskännedom. Siv Ekström har innehaft flera administrativa uppgifter folkmusiken till fromma. Hon är också bekant för många som chefredaktör för tidningen Fiolen min.

Usko Välimäki, vähärivistaituri Jalasjärveltä, nykyisestä Kurikan kunnasta on erinomainen esimerkki pelimannista, joka on samalla perinteen pyyteetön vaalija että myös sen uudistaja. Oman paikkakunnan ohjelmisto ja tyyli on omaksuttu jo varhain, mutta myös omia sävellyksiä on syntynyt lukuisia. Usko Välimäki aloitti soittamisen jo neljävuotiaana – suvussa olivat soittaneet muun muassa isä ja isoisä.

Välimäen varma ja voimakaspiirteinen soitanta on tullut kansanmusiikkiväelle tutuksi useissa eri yhteyksissä. Hän on osallistunut moniin kilpailuihin hyvällä menestyksellä, saaden useita mestaruus- ja muita palkintosijoja. Erityisen arvokasta ja kunnioitettavaa on ollut se työ, jota Usko Välimäki on tehnyt siirtäessään soittoperinnettä omille lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

Hannu Nipuli on järjestyksessään toinen Kaustisen kansanmusiikkijuhlien nimittämä Mestarikansantanssija. Hän on kotoisin Hämeestä, Lahdesta, ja on päätyökseen toiminut Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n toiminnanjohtajana vuodesta 1989. Tämän lisäksi hän on työskennellyt ja toiminut muun muassa tanssijana, ohjaajana ja koreografina sekä lukuisissa alan eri luottamustehtävissä.

Kansantanssin harrastus Nipulilla alkoi jo nuorena, kun äiti saatteli viisivuotiaan Hannun Helvi Jukaraisen hoteisiin vastaperustettuun kansantanssiryhmään Lahteen. Jukaraisen moderni, monipuolinen ja avarakatseinen ote koreografioiden tekemiseen ja tanssimiseen on toiminut Hannun innoittajana siitä asti. Äidin ja Helvi Jukaraisen lisäksi Hannu nostaa myös Antti Savilammen tärkeäksi esikuvaksi itselleen.

Hannu Nipuli elää kansantanssia täydellä sydämellä: toisaalta painottaa perinteen merkitystä kaiken perustana, mutta vannoo samalla myös taiteellisen vapauden ja iloisen tunnelman tärkeyden nimeen.

Taina Lehtonen on toiminut Kaustisen musiikkilukion rehtorina vuodesta 1976 – siis yhteensä neljän vuosikymmenen ajan. Lehtonen on ollut vaikuttamassa uransa alkuvuosista asti Musiikkilukion ja kansanmusiikkijuhlien välisen hedelmällisen ja tiiviin yhteistyön toteutumiseen.

Kaustisen musiikkilukiota hän kuvaileekin ” kansanmusiikkijuhlan ja Kaustisen kunnan kansanmusiikkiperinteen tuotteeksi” ja sanoo työnään olleen ja olevan ”vastuullisen musiikkiperinteen ja musiikkikasvatuksen edistämisen ja jatkamisen”.

Kaustisella musiikkilukio ei ole ollut vain koulu. Se on Lehtosen komennossa ollut myös yksi merkittävistä Kaustisen kulttuuri- ja perinneilmiön tukijaloista. Luovan ja innostavan ilmapiirin luominen sadoille ja taas sadoille oppilaille on onnistunut määrätietoisella työllä ja ideoita pursuvalla toimeliaisuudella.

Rehtorin toimen lisäksi Lehtola on vaikuttanut valtakunnallisesti ja paikallisesti useissa eri luottamustehtävissä lähinnä koulutus- ja kasvatusalalla. Tasavallan presidentti on myöntänyt Lehtoselle vuonna 2010 kouluneuvoksen arvonimen.

Lisätietoja:

Tiedotuspäällikkö

Hilkka Rauhala

p. 6585430

press@kaustinen.net

Share