Tiedote 15.6.2017
Pelimannien määrä Kaustisella edelleen nousujohteinen
Jälleen kerran Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla iloitaan siitä, että innostusta lähteä juhlille pelimanniksi tuntuu riittävän. Tänä vuonna innokkaita pelimanneja saapuu runsain joukoin myös ulkomailta, jopa Australiasta ja Chilestä asti.
Pelimannien määriä on aina hankala laskea täsmällisesti, koska henkilömäärä elää ja monet esiintyvät useiden kokoonpanojen kanssa.
”Viime vuoteen verrattuna tilanne on positiivinen, esiintyvien ryhmien määrä on jälleen kasvanut”, arvioi tässä vaiheessa Kaustisen kansanmusiikkijuhlien pelimanniohjelman tuottaja Salla Seppä. ”Viime vuonna ryhmien lopullinen määrä oli 528, ja nyt jo ryhmiä on jo 549! Sen lisäksi Eläkeliiton kesäpäivien myötä viikonlopulle on tulossa 20 ryhmää lisää.”
Vain taivas tuntuu olevan kattona pelimannien määrille, mutta käytännössä huikea osallistujamäärä vaatii myös lisäjärjestelyjä. Tänä vuonna on jälleen otettu lisää soittopaikkoja käyttöön, eri lavoja on nyt kolmisenkymmentä.
”Tänä vuonna olemme saaneet pelimanneille kolme uutta soittopaikkaa. Kansantaiteenkeskuksen Kalliosalissa on näyttelytila sekä konsertteja, lisäksi Kansantaiteenkeskuksen kattoterassille on pystytetty Puolimatka-lava, jossa soitto soi kun kiivetään ylös Kallioklubille päin. Myös Kallioklubin pihalta löytyy uusi katettu Nurkka-lava – tauoilla yleisöllä on tapana vilvoitella siellä ja nyt myös ulkona soi!”
Suurien esiintyjämäärien vuoksi pelimanniryhmille on järjestetty tänä vuonna vähintään kaksi esiintymistä per ryhmä viimevuotisten kolmen sijasta.
”Soittohalukkuutta olisi varmaan enemmänkin, mutta esiintymismäärissä tulee kyllä luonnollisesti jonkinlaiset rajat vastaan”, Seppä selittää. ”Monet urakoivat kuitenkin useammassa yhtyeessä, joten viikon aikana pääsee kyllä soittamaan paljon, esiintymisten lisäksi on tietysti puskasoittoa ja jameja loputtomiin.”
Vieraita ympäri maailmaa, vauvasta vaariin
Pelimanniryhmien taiteellinen kirjo on jälleen todella laaja. Osallistujia ulkomailta on enemmän kuin viime vuonna – tulossa on ryhmiä ainakin Virosta, Saksasta, Irlannista, Englannista, Kanadasta, jopa Australiasta ja Chilestä asti. Ikähaitari ulottuu 4-vuotiaista 90-vuotiaisiin. Yksi punainen lanka tämän vuoden juhlilla on Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen yleisteema Kaikki laulaa, ja myös lauluporukoita on pelimannien joukossa runsaasti.
”A cappella -kvarteteista jopa 40 hengen kuoroihin”, Salla Seppä kuvailee. ”Tyylillisesti laulajien ohjelmisto vaihtelee perinteisistä kansanlaulusovituksista omiin sävellyksiin ja viihdemusiikkiin, Mukana on myös paikallisperinnettä esitteleviä kuoroja ja Maija Karhinen-Ilon Balladitanssijat, jossa keskiaikaiset balladit yhdistyvät tanssiaskeliin.”
Myös taidemuotojen rajapintoja tutkiskellaan. ”Saksalainen La Dusch on kolmihenkinen klovnerian ja improvisaatioteatterin ammattilaisryhmä, joka tekee erityisesti tätä festivaalia varten esityksiä yhdessä suomalaisyhtyeen The Aeonin kanssa”, kertoo Seppä. ”He esiintyvät myös haitaristi Joose Ojalan ja panhuilisti Helena Taskilan kanssa. Koska nämä kaksi muusikkoa ovat näkövammaisia, tämä esitys tulee olemaan myös sukellus herkkään kommunikaatioon, kuinka voidaan viestiä kaikilla muilla aisteilla taiteilijoiden kesken.”
Kaustinen jätti syvät jäljet
Saksasta Kaustiselle saapuu muun muassa Brunsviga Folk Orchestra, suuri ryhmä musiikin ammattilaisia ja harrastajia, jotka esiintyvät sekä suuressa yhteisproduktiossa että pienempiin ryhmiin jakautuneina. Osallistavuus ja yhdessä tekeminen on ryhmälle tärkeää. Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla on aivan erityinen paikka tämän saksalaiskokoonpanon sydämessä.
”Yli 40 vuotta sitten minulla oli mahdollisuus vierailla Kaustisella Doktorswiese-kansanmusiikkiryhmän kanssa”, kertoo Brunsviga Folk Orchestran johtohahmo Sasahara Blumenstiehl. ”Vietimme koko kesän Suomessa harjoitellen ja valmistautuen festivaaliin. Vierailu teki suuren vaikutuksen. Vuokrasimme mökin järvenrannalla ja saunoimme ahkerasti, nautimme avoimesta maisemasta.”
Kaustisen kansanmusiikkijuhlat oli silti matkan kohokohta. ”Joka paikassa tapasimme muusikkoja, jotka halusivat jakaa musiikkiaan ja nauttia soitosta. Lapset esiintyivät opettajiensa rinnalla perinteisissä suomalaisissa kansallispuvuissa ja soittivat kaiken ulkoa, nuotteja ei tarvittu. Yhtenä päivänä kuulin lauseen, joka muutti elämäni: ’tiedätkö, Kaustinen on oikeastaan melko pieni kylä, mutta täällä viulua soittaa noin 350 henkeä’.”
Siinä vaiheessa elämää Blumenstiehl oli multi-instrumentalisti, joka soitti yhtyeessään kaikenlaisia soittimia.
”Joka kerta kun keksimme rikastaa sointia uuden soittimen kera, tartuin haasteeseen. Olin kuitenkin sitä mieltä, että viulua soittaakseen pitää olla musiikillinen nero, enkä tuntenut pystyväni siihen. Mutta kun kuulin tämän lauseen Kaustisen kylästä ja törmäsin viulujen hallitsemaan eloisaan musiikkikulttuuriin, jäin miettimään asiaa. Tuskinpa musiikillinen nerous sentään iski täysillä vain yhteen kylään, ilmiölle pitää olla jokin muu selitys.”
Sasahara Blumenstiehl ryhtyi siis harjoittelemaan viulunsoittoa, ja viulusta tuli kumppani jota ilman hän ei enää pystyisi elämään. Hän on perustanut musiikkikoulun, jossa opettaa viulunsoittoa, johtaa orkesteria ja erilaisia projekteja, joissa lapset ja aikuiset tanssivat, näyttelevät ja soittavat yhdessä.
”40 vuotta myöhemmin kerroin tämän tarinan Kaustisesta orkesteriharjoitusten päätteeksi. Yksi viulisti haki netistä lisätietoja Kaustisen kansanmusiikkijuhlista ja kysyi minulta, olenko tietoinen kuinka paljon yhtäläisyyksiä on festivaalin ja meidän musisointimme välillä? Lapsia, musiikkia, esiintymisiä, ja tanssia kadulla! Pikku hiljaa ajatus kasvoi sisälläni, ajatus palata juurille Kaustiselle. Ja nyt me olemme tulossa!”
Blumenstiehl näkee ympyrän sulkeutuvan.
”Vasta nyt kun katselin videoita festivaalilta, ymmärsin kuinka se kosketti minua ollessani vielä nuori muusikko. Juuri Kaustisella syntyi ajatus tarjota viulunopetusta ruohonjuuritasolla kaikille, ei pelkästään lahjakkaille oppilaille. Matkamme takaisin Kaustiselle on yllättävä mutta kaunis lahja, josta nautin jo etukäteen. Eikä se ole lahja pelkästään minulle itselleni vain koko orkesterillemme, joka täyttää tänä vuonna 25 vuotta.”
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Tiedotuspäällikkö Tove Djupsjöbacka
p. 040-6585340
press(at)kaustinen.net