Heinäkuinen viikko kansanmusiikin pyörteissä oli menestys ja enemmänkin. Vuoden festivaaliksikin valitun Kaustinen Folk Music Festivalin kokonaiskäyntimäärä oli kaikkiaan sen toiseksi paras, vain 50-vuotisjuhlavuoden tapahtuma vie voiton. Kokonaiskäyntimäärä oli 51 512. Tapahtumaan myytiin kaikkiaan 18 473 lippua ennakkoon, verkossa tai porteilla.
Pro Kaustinen ry:n puheenjohtaja Ira Järvelän mukaan niin valtakunnallinen kuin kansainvälinenkin kiinnostus ja kysyntä vahvistavat tapahtuman olemassaolon merkityksen.
– Mahdollisuus kokea ja myös luoda itse jotakin ainutlaatuista kansanmusiikin ja kansanperinteen alustalla sekä yhteyden kokeminen toisiin, niillä on valtava merkitys yksilölle, mutta myös koko yhteiskunnalle. Nämä ovat perusta tapahtumamme järjestämiselle jatkossakin.
Toiminnanjohtaja Valtteri Valo sanoo juhlaviikon tunnelman olleen hienon niin yleisön, esiintyjien kuin tapahtumaa järjestämässä olleiden ihmisten ansiosta.
– Ei tässä voi olla kuin tyytyväinen, hän summaa järjestävän organisaation puolesta.
Tapahtuma on vuosi vuoden jälkeen myös esiintyjien suosiossa, ja se näkyy: esiintyjiä, pelimanneja, soittajia ja tanssijoita oli tänä vuonna mukana entistäkin runsaslukuisemmin. Heitä tuli paitsi ympäri Suomea, myös maailmalta. Kaikki maailman maanosat ja liki parikymmentä maata olivat edustettuina.
Ensi vuoden teemana on siirtolaisuus
Kohta tähytään jo ensi vuoteen. Kaustinen Folk Music Festivalia juhlitaan seuraavan kerran 7. – 13. heinäkuuta 2025. Silloin teemana on siirtolaisuus. Teeman tarkoituksena on näyttää ja juhlia sitä, millä kaikilla tavoilla siirtolaisuus ja ihmisten liikkuminen eri syiden vuoksi ympäri maailmaa on vaikuttanut kulttuureihin, perinteisiin ja yhteisöjen identiteettiin. Ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki kertoo:
– Mikään kulttuuri ei ole syntynyt kuplassa, vaan ihmiset maasta toiseen siirtyessään ovat vieneet jotain heille tärkeää mukanaan ja toisaalta ottaneet uuteen maahan tultuaan vaikutteita paikallisesta kulttuurista. Tämä on kiinnostava ja tärkeä teema, jonka avulla haluamme avata siirtolaisuutta ilmiönä, ja erityisesti perinteiden roolia siinä.
Maakuntateemana ensi vuonna on Häme. Vuosittaisilla maakuntateemoilla halutaan nostaa eri maakuntien kansanmusiikkiperinnettä ja -osaamista.
KUVATEKSTI
Ottoset tanssahtelivat festivaalin Juhlapihalla päätöspäivänä. Kuva: Krista Järvelä