Ääniteatteri Iki-Turso heittää ilmaan kysymyksen, onko runolaulu Itämeren alueen räppiä. Tohtorit ja maisterit Eila Hartikainen (vas.), Juha Valkeapää, Maari Kallberg, Anna-Kaisa Liedes, Ilona Korhonen, Taito Hoffrén, Heikki Laitinen ja Outi Pulkkinen tarjoavat heinäkuussa ainutlaatuisen mahdollisuuden perehtyä ja osallistua runolauluun Kaustisella. Kuva: Wilma Hurskainen
Kansanmusiikkijuhlat yhdistää uutta ja vanhaa niin idästä kuin lännestä
Kaustinen Folk Music Festivalin uusi Vuoden yhtye on runolaulua monipuolisesti käsittelevä Ääniteatteri Iki-Turso. Valinta juhlisti ensi kesän ensimmäistä ohjelmajulkistusta Folklandia-risteilyllä Itämerellä perjantaina. Pohjoismaiden suurin kansanmusiikkifestivaali järjestetään 56. kerran 10.–16. heinäkuuta Kaustisella Keski-Pohjanmaalla.
Iki-Turso edustaa vaikutteita sekä idästä että lännestä. Kokeelliseen ääniteatteriin ja arkaaiseen runolauluun erikoistuneen ryhmän kokosi kansanmusiikin tutkija Heikki Laitinen vuonna 1999.
– Valinnalla haluamme nostaa kansanmusiikin juuria, muinaista mutta elävää laulukulttuuria esiin. Tämä ammattitaitoinen porukka esittelee runolaulun perinnettä monipuolisesti kahden päivän ajan, ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki kertoo.
Torstaina kahdeksan musiikintohtorin ja -maisterin ryhmä järjestää tietoiskuja, työpajoja, konsertteja ja lastenohjelmaa. Perjantaina on vuorossa Keskipohjanmaa-areenalla suuri yhteislaulukonsertti, jonne yleisö voi ottaa mukaan oman Kalevalansa.
Areenalla nähdään loppuviikosta myös Scandinavian Music Group, Samuli Putro sekä Hopeinen kuu -konserttitansseissa solisteina Mikael Konttinen ja Henrik Perelló (viulu) orkesterinaan HT Combo. Areenan suuret yhteisötanssit Menuettien yö, Iltavilli sekä legendaarinen Yökatrilli Petri Kauppisen ja JPP:n johdolla kuuluvat myöhäisiltojen ohjelmaan.
Yhtyeet juhlivat perinteisesti tasavuosiaan festivaaliviikolla. Tänä vuonna 30-vuotias Bill Hota juhlii useiden vierailijoiden voimalla, ja pitkään tauolla ollut 20-vuotias Hyperborea aikoo tehdä komean paluun. J-P Piirainen edustaa perinteen ja uuden musiikin liittoa kitaran ja kanteleen yhdistävällä soittimellaan. Kaustislaisen viulunsoiton pop-jazziin yhdistänyt lauluntekijä Aili Järvelä tuo uutta musiikkiaan kotiyleisönsä eteen.
Maakuntaneuvos Viljo S. Määttälän syntymästä tulee 100 vuotta, minkä kunniaksi järjestetään tulevaisuuteen katsova juhlaseminaari yhdessä Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston kanssa. Määttälä vaikutti merkittävästi kansanmusiikkijuhlien syntyyn ja kehitykseen.
Perinteet rauhan mahdollistajana
Kaustisen kansanmusiikkijuhlien järjestäjä Pro Kaustinen ry on nostanut festivaalin teemaksi rauhan. Teema näkyy festivaaliviikon ohjelmassa joka päivä. Ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki näkee, että toisia ja itseä kunnioittava perinteenharjoittaminen, kuten soittaminen, tanssiminen tai laulaminen, tarjoaa lähtökohdan rauhaisaan rinnakkaiseloon niin yksilöiden, yhteisöjen kuin kansakuntienkin tasolla.
– Perinne tuo lohtua ja auttaa näkemään jatkumon: tietyt asiat ovat aina olleet ja tulevat olemaan meidän turvanamme. Jos ei ole toivoa tulevasta ja hyvästä tulevaisuudesta, rauhan ajatuskin on mureneva, Anne-Mari Hakamäki ajattelee.
Festivaalilauantain seminaarissa käsitellään aineettoman kulttuuriperinnön roolia kriisien ja sotien ehkäisyssä, jälkihoidossa sekä suojelutyössä konfliktin aikana. Seminaarissa kuullaan kokemuksia ja näkemyksiä Ukrainan ja Kolumbian kansalaisjärjestöiltä, jotka kuuluvat Kaustisen tapaan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen piiriin. Lisäksi kolumbialainen tanssitaiteilija Diana Teresa Gutiérrez järjestää työpajoja rauhantyön näkökulmasta koko viikon ajan.
Festivaalin vuoden maakuntateema on Keski-Suomi. Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksen teemana on tänä vuonna Arkistojen äärellä.
Skotlantilaiset vahvasti mukana
Jo viime vuonna Kaustisella saatiin tuntumaa skotlantilaiseen kansanmusiikkiin. Tämän kesän Elepthant Sessions on skotlantilaisen kansanmusiikin kärkinimiä. Breabach-bändi nostaa esille vähemmistökieli gaelin asemaa. Ohjelmajohtaja Hakamäen mukaan festivaalille on syntynyt vahva yhteys kelttiläiseen musiikkiperinteeseen.
– Muusikot ja toimijat ovat löytäneet toisensa viime aikoina. Skotlantilainen henki ja mentaliteetti on Pohjoismaihin ja erityisesti Suomeen sopiva. Heillä on samanlainen pelimannihenki, samanlainen tapa olla ja toimia. Yleisö tykkäsi viime kesän skotlantilaisista yhtyeistä tosissaan, Anne-Mari Hakamäki kuvailee.
Tallarin kumppaniksi saapuu Irlannista Tionól. Yhtyeiden yhteistyö alkoi Norjassa viime marraskuussa, ja yhtyeet ehtivät ennen Kaustista esiintymään yhdessä vielä myös Irlannissa. Norjasta festivaalille saapuu energistä folk-rockia soittava Gangar.
Hakuprosessit käynnissä
Kaustinen FMF on nostanut esiin nousevia ja kansainvälistyviä kansanmusiikin nimiä kymmenen vuoden ajan showcase-konseptillaan. Hakuprosessi on parhaillaan käynnissä tammikuun loppuun asti. Music Finland antaa valituille yhtyeille valmennusta markkinointiin, verkostoitumiseen ulkomaisien delegaattien kanssa sekä kansainvälisten kontaktien luomiseen. Yle Radio 1 taltioi showcase-yhtyeiden konsertit.
Pelimannitalon ja Kansanmusiikki-instituutin järjestämä Konsta Jylhä -kilpailu on tänä vuonna kohdistettu 2–4 hengen pienyhtyeille, joiden muusikot asuvat Suomessa. Kilpailuun voi osallistua näytetallenteella 30. huhtikuuta saakka. Tuomaristo suorittaa esikarsinnan näytteiden perusteella toukokuussa. Kilpailun ensimmäisen päivän semifinaaliin tuomaristo valitsee enintään kymmenen yhtyettä ja toisen päivän finaaliin kuusi yhtyettä. Palkintoina jaetaan 6000 euroa.
Myös pelimannien ilmoittautuminen on käynnissä tammikuun loppuun asti. Lisäksi festivaaliviikon työntekijöiden ja talkoolaisten haku on avoinna 15. toukokuuta saakka. Kaikkien hakujen ohjeet löytyvät osoitteesta Kaustinen.net.
Kaustinen Folk Music Festival 10.–16.7.2023