Program

Festivaaliteema: Perinteet käsissä

Kansanmusiikin ja -tanssin elävä perinne ei synny vain esiintymisistä, vaan käsillä tekemisestä. Soittimet, puvut, materiaalit ja käsityötaidot muodostavat aineellisen perustan, jonka varaan musiikki ja tanssi rakentuvat ja siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Vuoden 2026 teema nostaa näkyväksi perinteen usein taustalle jäävät mutta keskeiset tekijät: soitinrakentajat, käsityöläiset, pukujen valmistajat ja luovat tekijät, joiden osaaminen mahdollistaa kansanmusiikin ja -tanssin elinvoiman. Monet suomalaisen kansanmusiikin keskeisistä soittimista syntyvät yhä käsityönä, ja sama koskee kansantanssin visuaalista maailmaa eli pukuja, kankaita ja asusteita.

Teema tarkastelee käsityötä osana perinteiden säilymistä ja siirtymistä, aineetonta kulttuuriperintöä, yhteisöllisyyttä ja kestävää tulevaisuutta. Käsillä tekeminen yhdistää sukupolvia, vahvistaa osallisuutta ja luo konkreettisen yhteyden historiaan, luontoon ja nykykulttuuriin. Festivaalin ohjelma tuo nämä prosessit yleisön ulottuville konserttien, työpajojen, keskustelujen ja kohtaamisten kautta; ei vain valmiina lopputuloksina, vaan elävänä ja jaettuna tekemisenä.

Maakuntateemana POHJOIS-POHJANMAA

Suomen kansanmusiikkiliiton kanssa yhteistyössä järjestettävällä vuosittaisella maakuntateemalla halutaan nostaa eri maakuntien kansanmusiikkiperinnettä ja -osaamista.

Pohjois-Pohjanmaan teemavuosi toteutetaan yhdessä Pohjois-Pohjanmaan kansanmusiikkiyhdistyksen kanssa.

Maakuntateeman ohjelmaa mm.

• Kymmenen virran maa -maakuntateeman pääkonsertti, PE 17.7. klo 15.15, KPO-areena
• Pohjois-Pohjanmaan iltamat, PE 17.7. klo 18.00, Soittosali
• Kansantanssikonsertteja ja -esityksiä
• Työpajoja
• Yksittäisiä artisteja, esiintyjiä ja ryhmiä maakunnan alueelta pitkin viikkoa
• Konsta -vaunu
• Oulu2026 Sauna festivaalin Saunakylässä

Barlast

Barlast juhlii 10-vuotista taivaltaan Kaustisen kansanmusiikkifestareilla! Barlast on musiikillisen vuorovaikutuksen ja ilmaisun laboratorio, joka yhdistää vaikutteita pohjoismaisesta kansanmusiikista, nykymusiikista, jazzista ja taiderokista. Yhtye on esiintynyt klubeilla ja festivaaleilla ympäri Eurooppaa ja Japania sekä julkaissut viisi albumia. Barlast on myös säveltänyt musiikkia kahteen kokeelliseen elokuvaan, joista toista esitettiin livenä vuosina 2019 – 2022 yhdessä mediataiteilija Nina-Maria Oförsagdin kanssa. Syksyllä 2025 julkaistulla Imitation Game -levyllä Barlast asetti Alan Turingin AI-käsitteen kansanperinteen kontekstiin ja loi koneoppimismalleja, jotka matkivat levyllä vierailevan laulajan Amanda Kauranteen laulamia karjankutsuja ja kansanlaulua. Levy huomioitiin muun muassa World Music Charts Europe listasijoituksella. Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla Barlast soittaa valikoituja kappaleita vuosien varrelta kvartettikokoonpanolla.

Hannaeerika

Hannaeerika on nouseva laulaja-lauluntekijä, jonka herkkä, leikittelevä ja tarkkanäköinen ilmaisu vangitsee kuulijan. Hänen musiikissaan on jotain tuttua ja lohdullista, kuin pala lapsuuden mummolaa. Juuret ja yhä tärkeä mummola Viitasaarella elävät hänen tekemisessään, läsnäolossa ja tavassa katsoa maailmaa lempeän uteliaasti. Hannaeerikan taitava ja leikkisä ääni on täydellinen väline tarinoille, jotka jäävät soimaan mieleen ja saattavat jopa muuttaa kuulijan mielenmaisemaa valoisammaksi. Lauluissa pienet havainnot ja arkiset yksityiskohdat kasvavat merkityksiksi.
Hänen uniikki tyylinsä ulottuu myös visuaaliseen maailmaan. Hannaeerika neuloo esiintymisasunsa itse kierrätyslangoista, joita hän metsästää sieltä sun täältä. Myös bändipaidat ovat uniikkeja, hän kirjoo ne käsin, yksi pisto kerrallaan. Perinne on konkreettisesti käsissä: tekemisenä, huolenpitona ja hitaana vastavoimana kertakäyttökulttuurille.

Helmi Marleena

Uuden aallon laulaja-lauluntekijä Helmi Marleena tuo indie-folkiiin tuoreen tuulahduksen sievää sydänsuru–indietä. Hän on melankolisen suomimusiikkitaivaan kirkkaimpia tulevia tähtiä. Helmi marleena maalaa musiikillaan kauniita kuvia rakastamisesta, kaipaamisesta ja sen inhimillisyydestä. Vahvaan laululyriikkaan pohjautuva musiikki pitää sisällään elämänmakuisia folk-balladeja pehmein ja syväsieluisin ottein. Helmi marleena luo ainutlaatuisen herkän ja lepooisan tunnelman KPO-areenalle lauantain kesäiltaan.

LA 18.7. KPO-areena

Johanna-Adele Jüssi trio (NO)

Pohjois-Norjassa asuva virolainen viulisti Johanna-Adele Jüssi esittää trionsa kanssa Lynx Valleysta, mielikuvituksen ja perinteen rajapinnassa elävästä unenomaisesta ja utopistisesta paikasta kumpuavaa musiikkia. Yhtyeen ilmaisu on yhtä aikaa hienovaraista ja rosoista, tarinallista ja lumoavaa. Trio soittaa yhtä luontevasti tanssille kuin kuuntelulle, aina hetkessä eläen ja musiikillista tilaa merkityksellä täyttäen. Pienet nyanssit, rytmin ja sävelen hienovaraiset muutokset, ovat yhtyeen ilmaisun ytimessä.

Kaustisen Nuorisoseuran Ottoset

Kaustisen kansantanssi- ja -musiikkiperinteessä kasvaneet Kaustisen Nuorisoseuran Ottoset tanssivat taidolla, tunteella ja kotiseutuylpeydellä kymmenen kansantanssiryhmänsä voimin. Ottoset ja heidän kuusi pelimanniyhtyettänsä tuovat kesän 2026 festivaaleille aitoa iloa ja innostusta yhdessä tanssimisesta ja soittamisesta. Monipuolisessa ohjelmistossa nähdään uusia ohjelmakokonaisuuksia pohjautuen omaan paikallisperinteeseen sekä myös Kaustisen kansanmusiikkifestivaalien Perinteet käsissä -teemaan sekä KEK:n vuositeemaan Juurista voimaa.

Liisa Matveinen & Tellu Turkka

30-vuotista taiteellista yhteistä matkaa juhlitaan Ei sanat salaha jouva! -juhlakiertueella vuonna 2026. Mestarikansanlaulaja Liisa Matveinen ja säveltäjä Tellu Turkka ovat vuosikymmenten ajan tutkineet, säveltäneet ja tulkinneet naisrunonlaulajien perintöä – Mateli Kuivalattaren, Iro Sissottaren ja monien muiden vahvoja ja ajattomia tekstejä.

Duon musiikissa vanhat runot heräävät eloon uusina sävellyksinä ja sovituksina, joissa äänet sulautuvat poikkeuksellisella herkkyydellä. Säestys rakentuu perinteisistä ja omaleimaisista soittimista: kanteleista, moraharpusta, puuhuiluista ja savisesta udu-rummusta. Juhlakiertueella mukana ovat myös Suden aika -kvartetin laulajat.

Maija Kauhanen

Maija Kauhanen on suomalainen kantelevirtuoosi, laulaja ja multi-instrumentalisti sekä omaperäinen säveltäjä ja sanoittaja. Hänet tunnetaan karismaattisena esiintyjänä, jonka vangitseva lavapresenssi tempaisee yleisön mukaansa. Sooloartistina Maija Kauhanen esittää omaa musiikkiaan ainutlaatuisena yhden hengen orkesterina: hän soittaa samanaikaisesti kanteletta ja lyömäsoittimia sekä laulaa, luoden moniulotteisen ja voimakkaan kokonaisuuden.

Maija Kauhasen työn ytimessä on käsityö. Hänen soittimensa, erityisesti erilaiset kanteleet, ovat käsin rakennettuja ja nousevat pitkästä suomalaisen soitinrakennuksen perinteestä. Maijan käyttämät soittimet on valmistanut hänen isänsä, soitinrakentaja Kari Kauhanen. Hänen kädenjälkensä, tietotaitonsa ja vuosikymmenten kokemus ovat olennainen osa Maijan ainutlaatuista sointia, sitä sointia, joka on kiertänyt konserttilavoilla lähes kaikilla mantereilla vieden suomalaista perinnettä ja suomenkielistä musiikkia maailmalle.
Maija työskentelee tiiviisti myön muiden käsityöläisten kanssa: esiintymisasut syntyvät yhteistyössä ompelijoiden ja suunnittelijoiden kanssa, kanteleiden soittopöydät, mikrofoniratkaisut sekä monet muut yksityiskohdat on toteutettu mittatilaustyönä Maijan ideoiden pohjalta yhdessä käsityöläisammattilaisten kanssa.

Maijalta kuullaan kolme eri konserttikokonaisuutta:

Maija & Kari Kauhanen; Soitin soi parhaiten yhteistyöllä

Maija Kauhanen & ystävät; Perinteen monet verkostot

Maija Kauhanen; Soolo visuaalisine elementteineen

Moskitto Bar (CA)

Valtavalla energialla ja tarttuvalla yhdessä soittamisen ilolla valloittava moniulttuurinen yhtye sytyttää tanssilattiat liekkeihin missä tahansa he esiintyvät. Yhtyeen säkenöivä ja elämänmyönteinen musiikki on riemukas juhla, jossa kohtaavat Ukrainan, Balkanin, Lähi-idän, Pohjois-Afrikan, Brasilian sekä Ranskan Bretagnen musiikilliset juuret.

Moskitto Bar sai alkunsa vuonna 2016, kun kelttiläis–ranskalainen harmonikkataiteilija Tangi Ropars kohtasi Kanadaan saapuneet muusikot Yuran Ukrainasta ja Ahmedin Irakista. Pohjois-Ontariossa järjestetyssä kulttuuritapaamisessa he kokoontuivat päivittäin metsään jakamaan musiikkia ja opettelemaan toistensa melodioita ja rytmejä. Soittaessa heitä ympäröivät hyttysparvet, joita ei pytytty soittoinnostuksen lomassa tuhoamaan. Tämä hyttysbaarina toimimisen kokemus antoi yhtyeelle nimen Moskitto Bar.

Torontossa Moskitto Barista on kasvanut todellinen kulttiyhtye, joka esiintyy mielellään niin kaduilla ja baareissa kuin paikallisissa tapahtumissa. Yhtye on nähty myös suurilla lavoilla ja arvostetuissa konserttisaleissa, kuten Aga Khan -museossa, Opera Housessa, Ashkenazi ja Sunfest festivaeilla  ja Koerner Hallissa.

Nope

Nope on oululainen, vuodesta 2015 yhteenhioutunut nelikko, jonka musiikki yhdistelee vastustamattomasti perinnettä ja tarttuvia omia melodioita tanssittavalla tavalla. Nope julkaisee helmikuussa 2026 toisen albuminsa ”Oravanpyörästä pois!”. Yhtye vastaanotti vuonna 2025 Vierivä Kivi-palkinnon oululaisen kansanmusiikin edistämisen johdosta.

Erja Pätsi; viulu
Virve Yli-Savola; laulu, haitari
Olli Seikkula; kitara
Mikko Alanne kontrabasso

North Shore Celtic Ensemble (CA)

Ryhmä yhdistää kelttiläiset juuret nuorekkaaseen, rohkeaan ja nykyaikaiseen ilmaisuun ja on kehittänyt tunnistettavaa ääntään jo vuodesta 1998 lähtien. Tämä dynaaminen nuorten muusikoiden kokoonpano esittää energistä kanadalaista folk- ja kelttimusiikkia, jossa vauhdikkaat viulusävelmät, kekseliäät sovitukset ja tiivis yhteissoitto kohtaavat perinteen ja tuoreet luovat saundit.

Ryhmän ohjelmisto punoo yhteen tarttuvia perinnesävelmiä Skotlannista, Irlannista, Québecistä sekä Atlantin ja Länsi-Kanadan alueelta. Mukana on myös omia sävellyksiä ja oivaltavia sovituksia, joissa kuuluu vaikutteita kansanmusiikista, klassisesta ja jazzista. North Shore Celtic Ensemble tunnetaan vahvasta lavaesiintymisestään sekä välittömästä yleisökontaktistaan ja esiintyy kesän festivaaleilla niin omilla energisillä keikoillaan kuin yhdessä Näppäreidenkin kanssa.

Nypykät

Viimeinen keikkakesä sisältää keikan Kaustisella! Orkesteri esiintyi ensimmäisen kerran Kaustisella vuonna 1990 tuntemattomana heinolalaisryhmänä päälavan päiväkeikalla. Tuolloin paikallisessa sanomalehdessä jo ihmeteltiin orkesteria, koska siitä ei ottanut mitään selkoa. Seuraavan vuoden festivaaleilla tämä kansanmusiikin kummajainen esiintyi Kalliopaviljongin tummenevassa illassa. Nyt tulevana kesänä polkkakone palaa 35 vuotta myöhemmin Kallioklubille, täysin samassa kokoonpanossa kuin kuumana kesänä vuonna 1991. Odotettavissa on vauhtia ja riemua. Odotettavissa on vaarallisen riehakas polkkailta.

LA 18.7. Kallioklubi

Näppärit

Näppärit on joustava toimintamalli, joka kokoaa eri ikäisiä ja -tasoisia soittajia kurssien tai yhteisien esiintymisten merkeissä ja mukana festivaalien Mukulamatinea-konsertissa onkin yleensä ympäri Suomea kerääntyvä vajaan 500 esiintyjän kokoonpano. Näppärit saavat vieraikseen tulevana kesänä myös Kanadalaisen viuluryhmän, joten ohjelmassa Näppärimusan, joka koostuu perinteisistä kansanmusiikkisävelmistä ja uudesta, sävelletystä kansanmusiikista, lisäksi myös kelttikappaleita Kanadasta. Suurella Näppärit-ryhmällä on konsertit KPO-areenalla sekä tiistaina että keskiviikkona.

TI 14.7. klo 17.15, KPO-areena
KE 15.7. klo 13.00, KPO-areena

Orffit 30-vee, JEE!

Kaustiselta -96 hieno matka alkoi (Tohtori Orff & Herra Dalcroze) ja Kaustisella se jatkuu jotakuinkin ihmeen juhlavasti! Luvassa vanhoja hitintynkiä ja uusia ponnisteluja pienten ja isompienkin iloksi. Nimekkäitä ja nimettömiä vierailijoita orkesteri ei kaihda, vaan kutsuu mukaan!

TI 14.7.
KE 15.7.

Pelkkä Poutanen

Eläköön Folk -gaalassa Vuoden artistina palkittu Pelkkä Poutanen tuo Kaustiselle hypnoottisen ja kalmankäryisen livesettinsä, jota on kuvattu jopa sanalla maanjäristys. Raahesta kotoisin olevan Poutasen taiteessa Pohjois-Pohjanmaa ei ole vain maantieteellinen lähtöpiste, vaan syvä pohjavirta: murteessa, mielikuvissa, ihmisyyden karussa tarkastelussa ja perinteen omintakeisessa käsittelyssä. Keväällä toisen albuminsa julkaisevan Poutasen ohjelmisto on syvää, paikoin hillitöntä ja makaaberia, mutta aina lempeän katseen saattelemaa. Hän ei leikittele vain soundeilla, vaan myös pyhällä ja tabulla. Ääni liikkuu vaivattomasti kurkkulaulusta pop-estetiikkaan ja kaikkeen siltä väliltä. Työkaluinaan hänellä on akrobaattisen äänenkäytön lisäksi konserttikantele sekä live-elektroniikka.

Steve’n’Seagulls

Vuonna 2010 perustettu suomalaisyhtye, jonka musiikki rikkoo rajoja ja lokeroita. Sen ilmaisussa kohtaavat newgrass, country, rock ja bluegrass – ennen kaikkea vauhtina, taitona ja asenteena. Yhtyeen soitinarsenaali on poikkeuksellisen laaja: banjot, mandoliinit, rummut, kontrabassot, haitarit, kitarat, huilut ja muut soittimet vaihtuvat käsissä jopa kesken kappaleen.

Vuosien varrella Steve’n’Seagullsista on kasvanut timantinkova liveyhtye, joka nostaa tunnelman kattoon ja kiertää maailmaa vieden pohjoisen musiikin energiaa yleisöille ympäri maapallon. Alun perin rock- ja metal-klassikoiden omaperäisistä sovituksista tunnettu yhtye on viimeisimmillä albumeillaan vakuuttanut kansainvälisen yleisön myös omalla, vahvalla tuotannollaan.

PE 17.7. KPO-areeena

Tallari

Tallari on pitänyt yllä suomalaisen juurimusiikin liekkiä yllä jo upeat 40 vuotta, jalka syvällä perinteessä ja toinen tiukasti nykyhetkessä, sytyttäen arkistojen aarteet eloon ja luoden uutta. Festivaaliviikolla kuullaan juhlakonsertin lisäksi erilaisia konserttikokonaisuuksia muusikkovieraiden kanssa.

Trolska Polska (DK)

Trolska Polska vie kuulijansa pohjoisten satujen ja mytologian lumoavaan maailmaan, jossa trollit, haltijat ja muut taruolennot heräävät eloon. Vangitsevat melodiat, tarttuva energia ja rikas soitinnus kuljettavat seikkailulle synkistä metsistä vuoristojen ja laaksojen halki mielikuvituksen maisemiin.

Seitsemänhenkisen yhtyeen on koonnut tanskalainen multi-instrumentalisti ja säveltäjä Martin Seeberg, joka tunnetaan useista merkittävistä pohjoismaisista kansanmusiikkiyhtyeistä. Trolska Polskan musiikki on intensiivinen ja elämyksellinen kokonaisuus, jossa tarinallinen sekä tanssillinen ilmaisu luo vahvan ja taianomaisen tunnelman.

Vilma Jää

Vilma Jää on suomalainen artisti ja lauluntekijä, joka rakentaa rohkeasti siltoja perinteen ja tulevan välille. Hänen musiikkinsa liikkuu karjalaisista juurista kohti uutta ilmaisua, jossa kansanmusiikki, käsityöläisyys, voimaannuttava pop ja aktivismi kietoutuvat toisiinsa. Kaustisen festivaalikekkka on osa Vilma Jään keväällä julkaistavan toisen albuminsa levyjulkaisukiertuetta ja lauantaina KPO-areenalla Vilma nähdään laajennetun kokoonpanon kanssa: perusbändin rinnalla lavalla ovat kantelisti, taustalaulajat sekä useita perinteet käsissä -teeman mukaisesti käsityönä valmistettuja soittimia, jotka nousevat konserttiin feataamaan.

LA 18.7. KPO-areena