Pro Kaustinen ry
Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on oman alansa merkittävin tapahtuma Suomessa. Se on jo lähes kuuden vuosikymmenen ajan toiminut suomalaisen kansankulttuurin ja koko maan kansanmusiikkielämän risteyskohtana tarjoten kohtaamisen alustan tuhansille harrastajapelimanneille sekä ammattimuusikoille. Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on toiminut edelläkävijän roolissa sekä taiteellisilla avauksillaan että kulttuurikeskustelussa. Tästä esimerkkinä on pitkäjänteinen toiminta elävän perinnön parissa, jonka Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen ratifioiminen ja toimeenpano Suomessa on viime vuosina nostanut valokeilaan.
Festivaalin ohjelmatarjonnan keskeiset osa-alueet ovat kotimainen kansanmusiikki ja kansantanssi, lastenmusiikki, kansainväliset esiintyjät sekä osallistava toiminta, jonka toteuttamistapoja ovat muun muassa kaikille avoimet työpajat, yhteislaulutilaisuudet, tanssituvat ja vapaamuotoiset jamit. Yhtenä festivaalien ominaispiirteenä on laaja-alainen yhteistyö kansanmusiikin ja kansantanssin koko kentän toimijoiden kanssa ohjelmatuotannossa. Monia produktioita tuotetaan yhdessä niin paikallisten, valtakunnallisten kuin kansainvälisten toimijoidenkin kanssa.
Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on rakentunut vahvasti kansanmusiikin ja kansantanssin perinteitä ja harrastusta ylläpitävien yhteisöjen toiminnalle. Tapahtuma on alan koko kirjon jokavuotinen näyteikkuna ja esittelypaikka.
Kaustisen kansanmusiikkijuhlien suosio on säilynyt läpi vuosien. Tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden tutustua suomalaisen kulttuuriperinnön, erityisesti kansanmusiikin ja kansantanssin elävyyteen niin menneessä ajassa kuin tässä päivässä.
Juhlien tuotanto-organisaatio Pro Kaustinen ry:n toiminnan tarkoituksena on suomalaisen kansanmusiikin ja kansantanssin harrastuksen ylläpitäminen ja kehittäminen, kansanmusiikin ja kansantanssin ammattilaisuuden tukeminen ja esiin nostaminen sekä näiden ilmiöiden aseman vahvistaminen ja tunnetuksi tekeminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää Kaustisen kansanmusiikkijuhlat vuosittain heinäkuussa. Yhdistyksen jäseniä ovat Kaustisen Nuorisoseura r.y., Kaustisen Näppärit ry. ja Kaustisen Pelimanniyhdistys ry.
Strategia
Pro Kaustisen ry:n toimintaa ohjaa voimassa oleva strategia. Nykyinen strategia toimii kehyksenä vuosittaisille toimintasuunnitelmille linjaten yhdistyksen toimintaa yhdessä sääntöjen sekä muiden ohjaavien asiakirjojen kanssa.
Sommarens lyckligaste dagar
Kesän onnellisimmiksi päiviksi nimetty tapahtuma koostuu tyytyväisistä pelimanneista, laadukkaista artisteista, mielenkiintoisesta oheisohjelmasta ja tasokkaista palveluista, jotka kaikki tukevat toisiaan muodostaen kävijälle kokonaisvaltaisen ja ainutkertaisen elämyksen.
Kohtaamispaikkana Kaustinen
Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on innostava kohtaamispaikka, jossa yleisö, artistit, pelimannit, henkilöstö sekä kaikki tapahtuman sidosryhmät ovat yhdenvertaisia.
Kulttuuripolitiikan suunnannäyttäjä
Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on luovan taiteenharrastajan mekka. Kaustisen taiteelliset ja kulttuuripoliittiset avaukset huomataan. Kansanmusiikkijuhlat ajaa rohkeasti ja määrätietoisesti tulevaisuuden suomalaisen kulttuuripolitiikan perustaksi omia taide- ja kulttuuripoliittisia arvojaan: paikallisperinteiden elinvoimaisuuden kasvattamista, musiikin harrastustoiminnan kehittämistä ja lisäämistä, taiteen yhteisöllisyyttä, rajattomuutta, ajattomuutta, tasa-arvoa ja sen hyvinvointivaikutusten parempaa huomioimista. Tapahtuma säilyttää kansanmusiikin monipuolisen ilmeen tuomalla esiin sekä perinteistä että uutta kansanmusiikkia ja -tanssia.
Yhteistyöllä lisäarvoa
Festivaali on lisäarvoa tuottava yhteistyökumppani paikallisesti ja valtakunnallisesti, ja se huolehtii monikerroksisesta yhteistyökumppaniverkostostaan ja osallistuu maakunnalliseen kehittämistyöhön.
Regler
FO-nummer: 2405160-3
Yhdistys: Pro Kaustinen ry
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Pro Kaustinen ry ja sen kotipaikka on Kaustinen
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on kansanmusiikki- ja kansantanssiharrasstuksen edistäminen ja tunnetuksi tekeminen sekä yleensä kansanperinteen vaaliminen ja kehittäminen.
Lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on edesauttaa, kehittää ja tukea aatteellisesti ja toiminnallisesti Kaustisen Kansanmusiikkijuhlia järjestävää yhdistystä ja sen toimintaa, kansanmusiikkijuhlien jatkuvuuden turvaamiseksi. Yhdistys voi tarkoituksensa edesauttamiseksi järjestää voittoa tavoittelematonta yhdistyksen tarkoitukseen liittyviä seminaareja, koulutustilaisuuksia, näyttelyjä, konsertteja, markkinointitilaisuuksia ja kilpailuja.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää julkisia pääsymaksullisia huvitilaisuuksia, järjestää asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja varojen keräyksiä sekä ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia sekä testamentteja. Lisäksi yhdistys voi omistaa toimintaansa varten kiinteää ja irtainta omaisuutta.
3. Jäsenet
Yhdistyksen jäseneksi voivat liittyä oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.
Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
5. Liittymis- ja jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja kolmesta viiteen muuta varsinaista jäsentä.
Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuhenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin, tai varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
Hallitus voi määrätä hallituksen jäsenen tai yhdistyksen toimihenkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin tai yhdessä jonkun toisen nimenkirjoittajan kanssa.
8. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on 1.10.-30.9.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle vähintään kuukautta ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikeenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Yhdistyksen kokouksissa jäsenyhteisöjen hallituksen, johtokunnan tai muun vastaavan hallintoelimen jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus. Jäsenyhteisön ääntä käyttää yhteisön valtuuttama edustaja.
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä loka-joulukuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpoa.
10. Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä, tai sähköpostitse.
11. Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- kokouksen avaus
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
- valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
- valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen jaluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on sen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muutamisessta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
Vastuullisuus
Hyvän hallinto ja turvallinen toimintaympäristö
Pro Kaustinen noudattaa toiminnassaan yhdistyslakia ja muuta lainsäädäntöä ja yhdistystoiminnan hyviä käytänteitä. Jäsenyhdistykset valitsevat yhdistyksen hallituksen vuosikokouksessa pohjanaan esitys nimeämistoimikunnalta, jossa on edustus kaikista jäsenyhdistyksistä. Jäsenyhdistykset ovat vahvasti edustettuina myös toimikunnissa ja voivat sitä kautta vaikuttaa päätöksentekoon; toimikuntiin ja muuhun vapaaehtoistyöhön voivat osallistua matalalla kynnyksellä muutkin asiasta kiinnostuneet. Myös nuoria pyritään osallistamaan yhdistyksen toimielimiin. Vakinaiselle henkilöstölle pidetään vuosittaiset kehityskeskustelut. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioidaan lähtökohtaisesti, ja siinä on onnistuttu myös käytännössä; esimerkiksi ympärivuotisen henkilöstön ja tämänhetkisen hallituksen sukupuolijaumat (binääristen oletusten mukaisesti) ovat 50/50 %. Yhdistyksen toimintakertomukset ja säännöt ovat saatavilla pyynnöstä ja tulevat julkisesti näkyviin verkkosivuille lähitulevaisuudessa.
Pro Kaustinen ry:n taloudenhoitoa koskevat yleissäännökset määräytyvät yhdistyslain (26.5.1989/503), kirjanpitolain (30.121997/1339) ja kirjanpitoasetuksen (30.12.1997) mukaisesti sekä yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Yhdistyksen kirjanpito on ulkoistettu taloushallintoliiton auktorisoimalle ja valvomalle tilitoimistolle. Yhdistyksen ja tapahtuman rahoitus on lähteiltään monikanavainen ja koostuu mm. lipputuloista, ravintola- ja majoitustoiminnan tuloista, oheistuotemyynnistä, yritysyhteistyöstä, yleisavustuksista sekä hanke- ja produktiokohtaisista apurahoista ja hankerahoituksista. Uusia rahoituskanavia kartoitetaan aktiivisesti. Taloudesta viestitään avoimesti sekä yhdistyksen sisäisesti, jäsenyhdistyksille että rahoittajille. Sekä kulu- että tulorakenne pidetään läpinäkyvinä budjetoinnin ja tilikartan riittävällä yksityiskohtaisuudella.
Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on sitoutunut Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksen laatimiin alan turvallisemman tilan periaatteisiin (https://kansanmusiikkikansantanssi.fi/turvallisempi-tila/). Festivaalilla on häirintäyhdyshenkilö, jolle epäasiallisesta käyttäytymisestä tai häirinnästä voi ilmoittaa halutessaan anonyymisti puhelimitse tai festivaalin kotisivuilta löytyvän palautelinkin kautta. Palautteet käsitellään luottamuksellisesti häirintäyhdyshenkilön ja festivaalin johdon kesken. Myös festivaalin henkilökuntaa ja järjestyksenvalvojia on ohjeistettu kiinnittämään huomiota turvallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Asiasta viestitään festivaalin verkkosivulla
https://kaustinen.net/turvallisempi-kaustinen_/
Jämlikhet och jämställdhet
Tapahtuma sitoutuu edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Toivotamme jokaisen työntekijän, talkoolaisen, esiintyjän ja festivaalivieraan tervetulleeksi omana itsenään. Edellytämme, että festivaalilla jokainen osallistuu osaltaan turvallisemman tilan luomiseen kunnioittamalla toisia, käyttäytymällä asiallisesti ja ottamalla muut huomioon. Emme hyväksy minkäänlaista syrjintää tai häirintää esimerkiksi sukupuolen, tiettyyn etniseen ryhmään kuulumisen, ihonvärin tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi, emmekä fyysistä, verbaalista tai seksuaalista ahdistelua. Asiasta viestitään festivaalin verkkosivulla https://kaustinen.net/turvallisempi-kaustinen_/
Tapahtumalla on nelikohtainen saavutettavuussuunnitelma: 1. rakennetun ympäristön esteettömyys: festivaalialueen kehittämistä kohti esteettömyyttä, 2. viestinnän saavutettavuus: erityisesti somen hyödyntämistä ja valtakunnallisesta näkyvyydestä huolehtimista, 3. sosiaalinen saavutettavuus: eri lähtökohdista tulevien erilaisilla tarpeilla varustettujen ihmisten huomioimista ohjelmasuunnittelussa ja palveluissa, 4. palveluiden saavutettavuus: mm. selkeä viestintä ja opasteet. Avustajat pääsevät tapahtumaan maksutta, ja opaskoirilla on pääsy kaikkialle. Festivaali on mukana Kaikukortti-järjestelmässä. Maanantaipäivänä on vapaa sisäänpääsy, ja viikon aikana on satoja ilmaisesityksiä alueen ulkopuolella, mm. vanhustentaloissa. Tapahtumaan voi osallistua kuulijana, ammattilais- tai harrastajaesiintyjänä tai talkoolaisena, ja päivittäin on pääosin ammattilaisten vetämiä kaikille avoimia soitto-, laulu-, tanssi- ja kädentaitotyöpajoja, joista useimmat eivät vaadi aiempaa osaamista.
Kansainvälisenä kulttuuriperintötapahtumana kulttuurinen moninaisuus on tapahtuman sisällöllinen ydin. Tapahtuman päämääränä on edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja vahvistaa käsitystä kulttuuriperinnön jakamisesta kaikkien yhteisenä rikkautena. Festivaali esittelee kansanmusiikki- ja tanssiperinteitä ympäri maailman ja tarjoaa esiintymistilaa monenlaisille kulttuureille ja ilmaisutavoille. Suomen valtaväestön eri alueiden ja perinteisten etnisten ja kielivähemmistöjen kulttuurit ovat tapahtumassa säännöllisesti esillä, nykyisin enenevässä määrin myös maahanmuuttajayhteisöjen kulttuuri. Aiheeseen liittyviä haasteita, kuten kulttuurinen appropriaatio, kuunnellaan ohjelmasuunnittelussa herkällä korvalla. Eri kulttuureista tulevien esiintyjien esiintymistensä lisäksi vetämät työpajat syventävät niihin ja yleensä kulttuuriseen moninaisuuteen kohdistuvaa ymmärrystä ja arvostusta. Festivaali on avoin moninaisuutta tukeville ohjelmaideoille.
Ympäristövastuu
Tapahtuma pyrkii suunnitelmallisesti vähentämään ympäristökuormitustaan. Tapahtumapaikoilla on pääosin pysyvä infrastruktuuri, mikä vähentää tilapäisen rakentamisen ja purkamisen ympäristövaikutuksia. Niitä vähennetään myös uusiokäytöllä ja ekologisilla materiaaleilla. Festivaali käyttää pääasiassa paikallisia resursseja, mikä vähentää kuljetuksia. Alue on keskustan palvelujen keskellä, mikä vähentää yleisön liikkumistarvetta. Suurin osa esiintyjistä on akustisia, ja lähes 30 esiintymispaikasta vain muutamassa on äänentoisto ja lavavalot. Siten esitysten sähkönkulutus on vähäistä.
Festivaali pyrkii helpottamaan saapumista julkisella liikenteellä. Kokkolan rautatieasemalta ja lähialueelta pääsee festivaalibussilla Kaustiselle aamusta aamuyöhön asti. Tarjolla on myös kimppakyytialusta.
Kertakäyttöastioista pyritään pääsemään eroon ja ruokamyyjiltä toivotaan lisää vegaanista tarjontaa. Jätteet lajitellaan. Festivaali pyrkii käyttämään uusiutuvaa energiaa.
Vuosikertomus 2024
Toimintasuunnitelma 2025
Hallitus ja toimikunnat
Hallitus:
Ira Järvelä, puheenjohtaja
Jarmo Finnilä
Lauri Oino
Ilona Salomaa-uusitalo
Teemu Seikkula
Valtteri Valo, esittelijä, toiminnanjohtaja
Ohjelmatoimikunta:
Anni Järvelä, puheenjohtaja
Anne-Mari Hakamäki, ohjelmajohtaja
Jukka Hannula
Ville Ojanen
Desiree Saarela
Pauliina Syrjälä
Siiri Virkkala
Paikallisperinteentoimikunta:
Anne-Mari Hakamäki, ohjelmajohtaja
Salla Aho
Ira Järvelä
Mauno Järvelä
Raila Järvelä
Paula Kettu, ohjelmatuottaja
Sampsa Kujala
Emilia Känsälä
Toivo Rauma
Marika Timonen
Ville Uusitalo
Outi Valo
Veikko Virkkala
Markkinointi- ja viestintätoimikunta:
Krista Järvelä, puheenjohtaja
Nooa Luoma
Linda Nevalainen
Eija Rauma
Heli Siirilä
Valtteri Valo, toiminnanjohtaja
Aliina Vuento
Järjestelytoimikunta:
Anne Puumala, puheenjohtaja
Taneli Hietalahti
Aija Järvenpää
Kari Korkala
Pekka-Elias Paavola
Sakari Puumala
Valtteri Valo, toiminnanjohtaja
Jukka Virkkala, tuotantopäällikkö