Tiedote 2.7.2018
Kaustisen kavalkadi 2017. Kuva Arto Kuorikoski.
Kaustislainen perinne ja kulttuuri näkyvät joka vuosi vahvasti Kaustisen kansanmusiikkijuhlien ohjelmistossa. Ja onhan Kaustisella mistä ottaa: pelimanneja, laulajia, näyttelijöitä ja kansantanssijoita riittää omasta takaa ja nuori polvi täyttää rivit sitä mukaa kuin vanha polvi väistyy. Eri kokoisia kyläyhtyeitä toimii Kaustisella reilut kymmenkunta ja näppäreitä on liki puolensataa. Se tekee yhteensä arviolta yli 120 pelimannia. Tanssiryhmiä on kymmenen, niissä on noin 180 eri ikäistä tanssijaa. Melkoinen määrä 4300 asukkaan kunnassa
Kaustisen kavalkadi on nyt veisuuta, ei komeljanttareita
Kaustisen kavalkadi on ollut olemassa yhtä kauan kuin festivaalikin, nyt kaustislainen perinne ja osaaminen marssitetaan Areenalle jo 51. kertaa.
– Tämän vuoden Kaustisen kavalkadi on luonteeltaan enemmänkin konsertti, sanoo mestaripelimanni Mauno Järvelä, joka jälleen kerran on koonnut ja harjoituttanut kavalkadin musiikin. Aiheena ovat 1800-luvun maallikkokanttorit ja veisuu. Asiantuntijana on ollut aiheesta väitöskirjankin tehnyt kirkkomusiikkimies, teol. tri Hannu Vapaavuori. Tausta-aineistoa on koonnut myös pelimanni Matti Mäkelä.
Ylöspanoa on ollut laatimassa Antti Huntus, useiden kavalkadien tarinanikkari.
– Kavalkadissa nousee esiin se mielenkiintoinen seikka, että seudulla vahvana vallinnut evankelisuus on oikeastaan tukenut pelimannikulttuuria. Pappi on opettanut kansalle purppuria eikä pelimannien soitto ole aina ollut syntiä, Huntus toteaa.
Keskipohjanmaa-areenalla nähdään jälleen mittava määrä kaustislaista osaamista: monikymmenpäinen pelimanniryhmä sekä Häälaulajat johtajanaan Merja Wirkkala. Kavalkadissa nähdään myös elementtejä purppurista Jarkko Peltolan ohjaamien tanssijoiden esittämänä. Tarinaa lavalla kuljettaa Harri Tastula.
Kaustislainen kavalkadi: Kolme kanttoria to 12.7. klo 17.15 ja la 14.7. klo 16.30, Keskipohjanmaa-areena
Friitin Laurin syntymästä sata vuotta
Festivaaleilla muistetaan kaustislaissyntyistä trumpettitaiteilijaa Lauri Ojalaa eli Friitin Lauria, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Mauno Järvelä on koostanut Lauri Ojalan muistoksi konsertin, jossa estradille nousevat mm. Kaustisen Hääkuoro, Johanna Ojala-Haapala, Jani Klemola säestäjänään Matti Vähäkainu, Kaustisen pelimannit ja torviseitsikko.
Ojalan suku on yksi Kaustisen vahvoja pelimanni- ja muusikkosukuja. Friiti, virallisesti Fritiof, Ojala oli viime vuosisadan alkupuoliskon kuuluisia hääpelimanneja ja häntä on kiittäminen myös maamme eniten käytetystä hienosta Häävalssista.
Friitin Lauri-pojasta tuli menestynyt ja kansainvälisesti palkittu trumpetisti. Hän toimi Helsingin kaupunginorkesterissa trumpetin äänenjohtajana yli 30 vuotta (1945–1977) ja Sibelius-Akatemiassa trumpetinsoiton lehtorina 42 vuotta (1955–1997). 1980-luvulla sanottiinkin, että melkein kaikki Suomen trumpetistit olivat jossain vaiheessa olleet Ojalan opissa. Lisäksi hän johti elämänsä aikana useita orkestereita, puhallinyhtyeitä ja kuoroja. Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla Ojala nähtiin kapellimestarina, trumpetistina, viulistina, kanteleensoittajana ja laulajana. Festivaaliyleisölle Lauri tuli tutuksi juhlafanfaarin säveltäjänä ja monivuotisena esittäjänä yhdessä veljensä Raimo Ojalan sekä Matti Varilan .
Friitin Lauri ti 10.7. klo 20 Kaustinen-sali
Artturi Peltokankaan nuottikirja ja konsertti
Artturi Peltokangas syntyi Amerikassa Michiganin osavaltiossa v. 1898. Hän muutti viiden vuoden iässä äitinsä ja kahden veljensä kanssa Suomeen ja perhe asettui asumaan Kaustisen Järvelään, Artun äidin syntymäkylään. Järvelässä vaikutti Artun nuoruusvuosina monta taitavaa pelimannia ja Viljami Jylhästä, Konsta Jylhän isästä, tuli Artulle tärkeä esikuva ja opettaja monen muun vanhemman pelimannin ohella. Arttu palasi vielä aikuisena Amerikkaan ja soitti siellä suomalaisten haaleilla tansseja setänsä Jussi Jylhän kanssa. Lopullinen koti oli kuitenkin tuttu Järvelän kylä, jonne hän asettui pysyvästi v. 1934. Amerikan vuosien vaikutus kuului Artun ohjelmistossa ja soittotyylissä. Hänen kotiyhtyeekseen tuli luonnollisesti Järvelän pelimannit, joiden riveissä Arttu ehti soittelemaan muutamat festivaalitkin.
Artturi Peltokankaan sävelmiä kuullaan festivaaleilla hänelle omistetussa konsertissa, jossa yhteydessä julkistetaan myös Mauno Järvelän toimittama Artturi Peltokankaan nuottikirja.
Esiintyjinä ovat Kaustisen pelimannit ja tanssijat. Wiljamissa kuultavaa konserttia edeltää lyhyt square dance -esitys juhlapihalla ja tilaisuudesta poistutaan purppurin tahdissa.
Artturi Peltokangas: kahden maan kansalainen, pe 13.7. klo 12 Wiljami
51. Kaustisen kansanmusiikkijuhlat järjestetään 9.-15.7.2018.
Kesän ohjelmatiedot löytyvät kotisivuilta http://www.kaustinen.net
Yhteistyössä Kaustisen kunnan 150-vuotisjuhlat