Kaustisella soi kansanmusiikki ja näkyy kansantanssi, mutta tapahtuman yhteydessä on tarjolla muutakin kävijöitä innostamaan. Lauantaina 16.7. Tour de Vaivaisukot -tapahtumassa yhdistyvät kulttuurimatkailu ja pyöräilyharrastus, ja samana päivänä Kaustisen keskustassa voi kokea myös vanhojen autojen ja muiden menopelien kulkueen, kun Kaustisen mobilistit ja Harley Davidson Club Finland yhdistävät voimansa paraatissa Kaustisen kirkonkylällä klo 13.30.
Vaivaisukot ovat kansainvälisesti poikkeuksellinen ilmiö, ja tavoitteena onkin saada traditio ja sen sekä aineellinen että aineeton perinne UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Vaivaisukot huomioidaan Kaustisella perjantaina seminaarin muodossa sekä lauantaina pyöräilyn kautta, jolloin voi liittyä pyöräilevään joukkoon ja tutustua ukkoihin paikan päällä. Jokainen voi valita sopivan mittaisen reitin; vaihtoehtoja on 25 kilometrin perheretkestä tosivaivaisten 135 kilometrin pyöräilyyn. Reitille mahtuu muun muassa Veteli, Småbönders ja Teerijärvi.
Tour de Vaivaisukot 2015 starttasi Kaustiselta. Kuva Pekka Vauhkonen.
2010-luvulla vaivaisukot ovat nousseet yhä aktiivisemmin kiinnostuksen kohteiksi etenkin Pelastakaa vaivaisukot ry:n ansiosta. Ukot liittyvät moneen mielenkiintoiseen aiheeseen sosiaalipolitiikasta ITE-taiteeseen. Köyhyystutkija Jouko Karjalaista aihe kiinnostaa monella tapaa, ja minkä tahansa aiheen voi sopivasti liittää myös pyöräilyharrastukseen. Nyt toista kertaa järjestettävälle Tour de Vaivaisukot -retkelle on ennakkoon ilmoittautunut lähes 50 osallistujaa, mutta jos säät suosivat, Karjalainen odottaa toki lisää pyöräilijöitä liittyvän seuraan paikan päällä.
”Pyörämatkailu tuo ihan uuden ulottuvuuden paikkoihin, kun ollaan ikään kuin maisemassa sisällä. Kaustisen seudulla vaivaisukot sijaitsevat sopivan lähellä, muutaman kymmenen kilometrin etäisyyksin, joten siitä saa sopivasti puolen päivän pyörämatkan. Pyöräillessä tarvitsee taukoja, ja vaivaisukon äärellä on hyvä syy levähtää. Autolla hurauttaa 30 kilometriä ilman että huomaakaan, eikä silloin ole samalla lailla valmis kohtaamaan ukkoa.”
Suomessa vaivaisukkoja on nykypäivään selvinnyt noin 145, ja ilmiö on tuttu etenkin Pohjanmaalla. ”Pelastakaa vaivaisukot ry:n taustalla on tietysti huoli siitä, että ukot alkavat olla huonossa kunnossa, kun heitä on vuosisatojen ajan kohdeltu kaltoin. Seurakunnilla on kovia haasteita muutenkin kiinteistöjensä ja taideaarteidensa kanssa”, Karjalainen valottaa taustoja.
”Köyhyystutkijana minua kiinnostaa erityisesti vaivaisukkojen funktio, se kuinka heidän kauttaan kerättiin vaivaiskassoille rahaa. Aihe liittyy läheisesti hallintohistoriaan – 1600-luvulla seurakunta oli ainoa paikallinen hallintoelin, joten se huolehti myös köyhäinkassasta.”
Toisen Suomen areenat -seminaari vaivaisukoista pe 15.7. klo 12 Kaustisen seurakuntakeskuksessa
Tour de Vaivaisukot, porrastettu lähtö klo 9–9.30 Kaustisen seurakuntakeskukselta. Reitin varrella on tarjolla pelimannimusiikkia, etenkin maalialuuella Kaustisen Urheilutalolla klo 12 alkaen.
Kesän aikana Kaustisen kellotapulissa on esillä vaivaisukkonäyttely, johon kuuluu Kaija Santaholman valokuvia sekä arkkiatri Risto Pelkosen tekemiä pienoisveistoksia. Kunniavieraina ovat Lohtajan, Ullavan, Kälviän ja Kaarlelan ukot. Näyttelyyn voi tutustua 31.7. asti arkipäivisin klo 9–15, festivaaliviikolla (11.–17.7.) arkisin 9–21 ja sunnuntaina 9–15.
Kaustisen kunnanjohtaja Arto Alpia pitää onnittelupuhetta Vuoden ulkokaustislainen Saara Långille. Kuva Arto Kuorikoski.
Vuoden ulkokaustislainen on Saara Lång
Vuoden ulkokaustislaiseksi valitaan henkilö joka kunnioittaa kaustislaisia juuriaan ja teoillaan ja toiminnallaan vaikuttaa edelleen Kaustisen kehitykseen ja näkyvyyteen. Kaustisen kunnanhallitus on valinnut vuoden 2016 ulkokaustislaiseksi kehittämissuunnittelija Saara Långin.
Saara Lång kirjoitti ylioppilaaksi Kaustisen musiikkilukiosta vuonna 1979 ja valmistui nuoriso- ja kulttuurisihteeriksi 1982. Nykyään kokkolalainen Lång on työskennellyt erilaisissa lastensuojelun ja päihdepalveluiden kehittämistehtävissä, viimeiset vuodet pääasiassa maakuntatason suunnitelmien ja strategioiden koordinoijana.
Saara Lång on toiminut mm. Kaustisen kotiseutuyhdistyksessä, Kaustisen Nuorisoseurassa ja Kaustisen seudun Oppaissa. Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla hän on toiminut vapaaehtoisena juonto- ja opastustehtävissä. Saara Lång on käsikirjoittanut ja ohjannut kaustislaisesta kanteleensoittajasta Kreeta Haapasalosta (1814-1893) kertovan näytelmän, jonka ensi-ilta oli vuonna 2014 Kaustisella.
Vuoden ulkokaustislainen julkistetaan to 14.7. klo 10.30 Kirkonkylän kyläsoitossa.
Kainuu esittäytyy monipuolisesti
Vuosittain Kaustisella esitellään yhden maakunnan kansanperinnettä perinpohjaisesti. Tänä vuonna vuorossa on Kainuu, josta saapuu kansanmusiikkijuhlille bussilastillinen pelimanneja ja kansantanssijoita.
”Kainuulaiselle kansanmusiikille kuuluu tasaisen hyvää ”, kertoo Kainuun kansanmusiikkiyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Huttu-Hiltunen. ”Omaleimaisia piirteitä meidän alueemme perinteessä on etenkin runolaulu, ja ylipäänsä kosketuspinta vanhaan lauluperinteeseen on edelleen vahva. Myös kansantanssi ja vapaampikin tanssi elää ja voi hyvin. Kajaani, Kuhmo ja Sotkamo ovat aktiivisimpia paikkakuntia, eikä Paltamoa sovi unohtaa! Paltamon pelimannit on tärkeä ryhmä, joka pitää Ressan Lassin perintöä yllä, koko Paltamon kunnan erikoisuus ja ylpeys.”
Vasta vuonna 2011 perustettu Kainuun kansanmusiikkiyhdistys toimii nyt aktiivisesti noin kuudenkymmenen jäsenen voimin. Ressan Lassin lisäksi tunnetuimpia kainuulaisia kansanmusiikkiprofiileja on Laulu-elokuvastakin tuttu Jussi Huovinen, joka sai viime vuonna mestaripelimannin arvonimen. ”Huovisen Jussi on jo yli 90-vuotias eikä lähde enää esiintymään, mutta on ilman muuta hengessä mukana”, Huttu-Hiltunen kertoo.
Kainuun tärkein kansanmusiikkitapahtuma maakuntatasolla on Sommelo-festivaali Kuhmossa, mutta pienempiäkin tilaisuuksiakin löytyy. Kaustisella teemakonsertissa esiintyvät muun muassa Kainuun kansanpelimannit, Kajaanin Harmonikkakerho, kansantanssiryhmät Kuhmon Keiketys ja Kristallitytöt sekä Pekka Huttu-Hiltunen ja Janne Seppänen.
Kuule kun soi soitto Kainuun, laulu tanssi takamaiden – Kainuun kavalkadi pe 15.7. klo 13 Keskipohjanmaa-areenalla.
Vokki-Myyrät.
Jälleen useita levyjulkaisuja kansanmusiikkijuhlien aikana
Kaustisen kansanmusiikkijuhlien aikana julkaistaan perinteisesti useita alan levyjä. Tänä vuonna uunituoreen levyn kanssa festivaaleilla esiintyvät muun muassa riemastuttava Puhti-duo, 20-vuotisjuhliaan viettävä Kiharakolmio-yhtye sekä Jimmy Träskelin & Sampo Korva, jotka sukeltavat eroottisen kansanperinteen maailmaan uutukaislevyllään Turvalan uunilla ja muita lauluja. Kitaralla, ukulelella, pelimannihuuliharpulla ja kahdella lauluäänellä toteutetun levytyksen anti on tekijöiden mukaan ”suorasukaisen humoristista, räävittömän mielikuvituksekasta ja häpeilemättömän aistikasta”.
Kymenlaaksolainen lastenmusiikkiyhtye Vokki-Myyrät julkaisee Kaustisella uuden levyn Satujen metsä – Vokki-Myyrät Grimmin satujen maailmassa. Laulut liikkuvat Saapasjalkakissan, Hannun ja Kertun, Prinsessa Ruususen ja Metsän kuninkaan maisemissa. Levynjulkistamiskonsertti on torstaina 14.7. klo 10 Pelimannitalossa. Yhtyeen viulisti-laulaja Leena Sjöblom on kaustislaissyntyinen, joten Kaustisen kansanmusiikkijuhlat tuntui levynjulkaisulle luontevalta valinnalta.
Kansanmusiikki-instituutti julkaisee juhlien aikana Mauno Järvelän toimittaman nuottikirjan, joka sisältää liian varhain menehtyneen helsinkiläispelimanni Mikko Ala-Kantin sävellyksiä. Levypuolelta mainittakoon Kaustisen purppuripelimannien juhlalevy 70-vuotisjuhlan kunniaksi, kanneltaja Pauliina Syrjälän jännittävä soololevy Lunkula, Ville Ojasen luotsaaman Ostrobothnian Folk Orchestran esikoislevy sekä Tallarin 30-vuotisjuhlakokoelma.
Lisätietoja
Tiedotuspäällikkö
Hilkka Rauhala
p. 040-6585340