Katja Lampinen on laittanut FB-ryhmään kuvamuistojaan. Jämsänkosken Pikkupelimannit reenaavat Kaustisen Matin talon pihalla v. 1981 johtajanaan Väinö Kärkkäinen. Katja on käynyt festareilla noista ajoista lähtien joka kesä. Viime vuosina hän soitti paljon mestaripelimanni Heikki Lahden kanssa.
Koronakevät on inspiroinut ihmisiä keksimään uusia yhteisöllisyyden muotoja parvekebileistä ja ikkunoista kurkkivista nalleista mitä moninaisimpiin virtuaalitempauksiin. Minun Kaustinen – My Kaustinen – Mitt Kaustinen -ryhmä Facebookissa on kerännyt lyhyessä ajassa yli 2500 jäsentä.
Sivulle kertyy Kaustisen-kävijöiden tarinoita, kuvia ja videoita, mikä on tavattoman nostalgista ja viihdyttävää. Festivaaliväki vuosien varrelta löytää ryhmästä toisiaan ja kyselee ja kertoo kuulumisiaan. Muusikot muistelevat keikkojaan ja puskasoittojaan. Esimerkiksi kansanmusiikkiyhtye Hilavitkutin muisteli kuvan kanssa kahdeksaa päivää ja yötä Kaustisella vuonna 1996. ”Vieläkin hikoiluttaa”, kertoi kuvateksti.
Anneli kysyi, kuinka moni on löytänyt puolison festareilta ja kertoi omansa löytyneen tarkalleen 25.7.1998. Saman kohtalon kokeneita löytyi useita kymmeniä. Siippa on löytynyt Pelimannista, siltatansseista, festariraveista, Motelli Marjaanasta tai muuten vain festareilta. Marjatta kertoi, että hänellä ei ole festariperäistä puolisoa, mutta festarimuistona on pian 50 vuotta täyttävä tytär.
Leija oli ihaillut teininä nykyistä heilaansa Areenan bäkkärillä. ”Joku kesä olin jo päättänyt, että meen kertomaan sille, että se on hyvännäköönen (koska kuka nyt siitä ei ilahtuisi!). Hyydyin kuitenkin matkalle, koska se näytti bäkkärillä lättyjä paistaessaan niin kärttyiseltä. Tiet kohtas sitten myöhemmin. Nykyään tiedän, että se on sen peruslepoilme.”
Festaribussin tuoman Marjan rakkaus Kaustista ja kaustislaisia kohtaan oli syntynyt sinä vuonna, kun ”tuli Kaustisen puvut ja Irma ohjasi rapsodiaa”. Kun hänen ystävänsä esiintyi kavalkadissa, Marja kävi harjoituksissa ja oppi ulkoa kaikkien repliikit. ”Olen nyt asunut 40 vuotta Kaustisella ja edelleen viihdyn. Niin ja puolisoita on löytynyt kaksikin”, Marja kertoo.
Isto taas löysi puolisonsa mutkan kautta: ”Oltiin kaverin kanssa ekaa kertaa Kaustisella. Joka ilta kavuttiin Kalliopaville tansseihin. Otti julmetusti aivoon, kun jotain foxin hiihtämistä kummempaa ei osattu. Päätettiin, että syksyllä mennään tanssikouluun ja ensi kesänä näytetään närhen pesät! Tanssikoulu vaihtui kansantanssiseuraan, jossa tuli himmailtua seitsemisen vuotta, ja löytyi sieltä puolisokin.”
Minun Kaustinen -ryhmän kautta levisi myös koronakevään ensimmäinen puskasoitto pääsiäislauantaina. Mestaripelimanni Mauno Järvelä johti soittoa kotonaan Järvelässä, nuotit löytyivät etukäteen netistä, ja samalla kellonlyömällä alkoivat pelimannit ympäri maata soittamaan. Olisipa hauska tietää, montako soittajaa puskasoittoon osallistui – kommenteista päätellen satoja. Myös kiitollisia kuuntelijoita oli valtava joukko.
Tänä vuonna festivaalihenkeä ja -tunnelmaa onkin pidettävä yllä virtuaalisesti. Facebookin Minun Kaustinen -ryhmä on ensiapua Kaustis-ikävään. Toivotaan parasta tulevaisuudelta ja odotetaan seuraavaa kesää.
Muista aihetunnisteet #mykaustinen, #minunkaustinen ja #mittkaustinen.
Teksti:
Merja Lahti
Juontaja ja juontajakoordinaattori
Avustava viestintähenkilö
Letunpaistajan kiireapulainen
Kansantanssija emerita