Vuodet Kaustisella, joka vuosi eri rooli.
Kirjoittanut Johanna Sauramäki
Huomasin jo alakoulussa valintani kohdistuvan kansanlauluihin aina, kun me oppilaat saimme koululaulukirjasta lauluvalinnan tehdä. Olin kai muuten ihan cool koululainen, mutta kun opettaja antoi mahdollisuuden toivoa musatunnilla yhdessä laulettavaa kappaletta, viittasin ja riuhdoin niin että käsi oli irrota olkaliitoksestaan. Muut tuijottivat outolintua sen hetken, kun ravistelin ylipitkäksi kasvanutta raajaani saadakseni valita jonkun lauluista, joita muut eivät tahtoneet edes kuulla saati laulaa. Merkittävimmät rintaani raastavat kappaleet olivat kansanlauluja:
Kamanat kohottukohot,
On suuri sun rantas autius
Tuonne taakse metsämaan,
Aamulla varhain kun aurinko nousi,
Tulatullallaa, posket pullallaa.
Rakastin niitä. Kipu tuntui viilteenä sydämessä. Toivomiani lauluja yhdisti meidän oman kansanperinteemme ihana kajo, raikas ja selkeä rytmi ja sen suloinen melankolia.
1990-luvun alussa helsinkiläisessä ravintola Adlonissa ollessani Värttinän Oi Dai -levyn aikaisella keikalla eturivissä sain asian paketoivan kansanperinnepistoksen. Moneen muuhunkin kuulijaan tuo populääriyttä hipova levytys lienee tehnyt lähtemättömän merkin, ja niin minuunkin. Minulla kun ei ollut mitään kansanmuusikkouteen tai muutenkaan muusikkouteen viittaavaa koulutusta vaan pelkkä graafikon oppi. Pistos kuitenkin tuli eikä se enää minusta lähtenyt.
Kun olen koko aikuisikäni saanut Marjukka Riihimäen johtaman Philomelan riveissä tulkita kansanmusiikkia Tellu Turkan, Värttinän, Liisa Matveisen, Maija Kauhasen ja monen muun huikean muusikon opissa, olen elänyt omalla maallani. Olen vuosia saanut tulkita lauluyhtye Shalla Lallan kanssa popsovituksia, joihin sovittaja Tuuli Puhakka on liuottanut etnoyrttiä, niin että se maistuu minullekin elämältä. Nämä musiikilliset orientoitumani ovat kuljettaneet minua tässä kansanmusiikkigenren kyljessä ja viettäneet Kaustisesta toiseen aina kun se vain mahdollista on ollut.
Tänä vuonna saan olla löyhissä ohjaksissa tai rinnalla kulkemassa uudelle kansanmusiikkisensaatioksi nimetylle Tuulettarelle, joka saapuu Kaustiselle EtnoEmma-palkittuna, energisenä ja freesinä ja tarjoilee 50-vuotiselle Kaustis-kansalle ihan uudenlaista kansanmusiikkinäkökulmaa. Ja minun rinnastani pieni pala muuttuu rottingiksi.
Näillä kaikilla kansanmusiikkialueilla elämäni on täysi.
Shalla Lalla Kaustisella.
Ja tässä sitä nyt ollaan, Kaustiselle matkalla, eikä samasta syystä kuin viimeksi vaan taas kerran eri roolissa. Jonain vuonna Shalla Lallan laulajana, toisena Lauri Tähkän taustalaulajana, aina vaihtelevissa rooleissa. Samoin on tosin useimmilla Kaustisen artistivierailijoista. Eri vuosina eri rooleja tai samana vuonna monta roolia, monta yhtyettä, monta tehtävää. Se tekee kaikesta niin mielenkiintoista, yllätystäyteistä. Puritanismin kukat kukkivat jossain muualla kuin täällä.
Tämän vuoden omana roolinani on olla jälleen laulaja, Philomannissa, mutta sen lisäksi dokumentaristi, tuottaja, manageri. Tänä vuonna katson festivaalia uudesta näkökulmasta, uudesta roolista, uusin silmin.
Kaikkia kuutta Kaustis-kesääni yhdistää se, että odotan eniten kesästä Kaustista. Kaustisella olen kadottanut kenkäni, menettänyt ääneni, hävittänyt lompakkoni, hajottanut kassini. Mutta paljon enemmän olen löytänyt. Löytänyt huikeita lauluja, isoja tunteita, suuria sävelmiä, uusia sovituksia, ystäviä, rakkaita, yhteenkuuluvuutta… En tiedä, mitä tänä vuonna kadotan, toivottavasti en ainakaan rakkauttani musiikkiiin, kansanmusiikkiin.
En tiedä, mitä tällä kertaa löydän, koskaan ei tiedä. Kenties esiintyjiä Iholla-klubilleni, kenties uusia lauluja sovitettavaksi, uusia ystäviä, paljon polskaa, uusia tuttavuuksia ja lisää polskaa. Odotan kuitenkin paljon sydämeeni läikehdintää. Tänä vuonna täytän viisikymmentä vuotta, yhtä paljon kuin Kaustinen. Odotuksia täynnä palaan Pohjanmaalle, missä vereni on isomummussani (Hilma Johanna Sauramäki, Töysä) ja isovaarissani (Antti Risku, Kauhava) jo 1800-luvulla virrannut. Vietän hetken sydämen maalla.
Vuosista viis tai viiskymmentä, nautitaan kaikki yhdessä siitä, että olemme yhtäaikaa tässä ja nyt! Onnea rakas festivaali ja kaikki sitä järjestävät! On aika ottaa rennosti ja juhlia yhdessä!
Johanna Sauramäki
Kirjoittaja on Saura Ohjelmapalvelun yrittäjä, Iholla musiikkiklubin tuottaja sekä laulaja kokoonpanoissa Philomela, Shalla Lalla, Tuuterin tyttäret ja Hyvää Huomenta Berthold. Kaustisella hän vierailee tänä vuonna Tuuletar-yhtyeen managerina sekä Philomannien laulajana.