{"id":41050,"date":"2021-06-19T14:08:25","date_gmt":"2021-06-19T11:08:25","guid":{"rendered":"https:\/\/kaustinen.net\/?post_type=project&p=41050"},"modified":"2021-06-19T15:53:32","modified_gmt":"2021-06-19T12:53:32","slug":"kaksirivinen-muistuma-1990-luvulta","status":"publish","type":"project","link":"https:\/\/kaustinen.net\/sv\/project\/kaksirivinen-muistuma-1990-luvulta\/","title":{"rendered":"Kaksirivinen \u2013 muistuma 1990-luvulta"},"content":{"rendered":"
90-luvulle sijoittuvan tositarinan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6: kaksirivinen harmonikka. Kuvan yksil\u00f6 ei liity tapaukseen. (Kuva: Ira Korkala<\/em>)<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Aamuy\u00f6ll\u00e4 festivaalialue oli hiljentynyt ja majapaikan pihamaalta viimeisetkin juhlijat hiippailleet y\u00f6puilleen kuka minnekin, vintille, aittoihin, telttoihin. Meit\u00e4 istuskeli aitan seinustalla viel\u00e4 kolme hilpe\u00e4\u00e4 naista. Joku meist\u00e4 ehdotti, ett\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n Penttil\u00e4n sillalle auringonnousua katsomaan.<\/p>\n\n\n\n Siin\u00e4 sitten k\u00e4veltiin tien leveydelt\u00e4 Kappelinkankaan suuntaan, risteyksest\u00e4 yl\u00e4m\u00e4keen ohi Santerin kaffilan ja hautausmaan viert\u00e4 alas sillalle. Muita kulkijoita ei n\u00e4kynyt, vain yksi polkupy\u00f6r\u00e4ilij\u00e4 viiletti ohitsemme. Tultiin vanhalle kapealle puusillalle, jossa on j\u00e4rjestetty tansseja. Sillassa on valkoiset kaiteet kulkijan nojailla ja keskell\u00e4 levennykset puupenkkeineen istuskelijoille.<\/p>\n\n\n\n Sillalle tultuamme huomasimme vasemmanpuoleisella penkill\u00e4 kaksirivisen haitarin. Sek\u00f6s meit\u00e4 ilahdutti, ja sill\u00e4 turskuttelimme vuoron per\u00e4\u00e4n, vaikkei meist\u00e4 kukaan soittaa osannut. Aurinko v\u00e4rj\u00e4si it\u00e4isen taivaanrannan punaiseksi ja kultaiseksi ja heitti sitten ensimm\u00e4iset s\u00e4teens\u00e4 joelle. Kes\u00e4vaatteissa tarkeni hyvin. P\u00e4iv\u00e4st\u00e4 oli tulossa helteinen.<\/p>\n\n\n\n Koska kaksiriviselle ei omistajaa ilmaantunut, otimme sen mukaan vied\u00e4ksemme soittopelin heti her\u00e4tty\u00e4mme l\u00f6yt\u00f6tavaratoimistoon. Luulisi omistajan l\u00f6ytyv\u00e4n, kun haitarissa oli teipattuna pelimannin nimi ja kotipaikkakunta, joka oli J\u00e4ms\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Legendaaristen Penttil\u00e4n sillan tanssien tunnelmaa vuodelta 2017. (Kuva: Krista J\u00e4rvel\u00e4)<\/p>\n\n\n\n Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kannoin ylpe\u00e4n\u00e4 kaksirivist\u00e4 olallani kuin pelimanni ja vein sen l\u00f6yt\u00f6tavaratoimistoon. Kukaan ei ollut viel\u00e4 soittopeli\u00e4 kysellyt. <\/p>\n\n\n\n My\u00f6hemmin \u201dLipan alla\u201d osuin jonossa sattumalta sellaisen miehen per\u00e4\u00e4n, jonka tiesin j\u00e4ms\u00e4l\u00e4iseksi pelimanniksi. Kysyin, mahtaako mies tuntea sen nimist\u00e4 soittoniekkaa, joka haitarin kylkeen oli kirjoitettu. Pitk\u00e4 mies katsoi minua pitk\u00e4\u00e4n ja sanoi soittajan jo repiv\u00e4n pirunkeuhkoa yl\u00e4kerran orkesterissa. <\/p>\n\n\n\n Hiukan s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4neen\u00e4 kysyin, tiet\u00e4\u00e4k\u00f6 mies pelimannin kaksirivisest\u00e4. N\u00e4in jo mieless\u00e4ni pelimannivainaan kansallispuku p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ajelehtimassa Perhonjokea alas.<\/p>\n\n\n\n \u201dKyll\u00e4 tied\u00e4n. Se on nyky\u00e4\u00e4n minulla, mutta just nyt en tied\u00e4, miss\u00e4 se on\u201d, J\u00e4ms\u00e4n mies sanoi huolettomasti ja jatkoi puoli\u00e4\u00e4neen: \u201dKato kun mulla oli tuolla meijerin rannassa nainen, niin se haitari unohtui jonnekin Penttil\u00e4n sillan pieleen.\u201d<\/p>\n\n\n\n Kerroin pirunkeuhkomiehelle haitarin olevan nyt l\u00f6yt\u00f6tavaratoimistossa ja ett\u00e4 siit\u00e4 oli ollut aamutuimaan iloa auringonnousun ihailijoille. Nauruksihan se meni, ja min\u00e4 sain ison l\u00e4mpim\u00e4n halauksen ja tuopillisen kylm\u00e4\u00e4 olutta.<\/p>\n\n\n\n Vuosia my\u00f6hemmin kuulin, ett\u00e4 kyseinen j\u00e4ms\u00e4l\u00e4ispelimanni oli s\u00e4velt\u00e4nyt sillalle unohtuneesta kaksirivisest\u00e4 valssin.<\/p>\n\n\n\n Teksti: 90-luvulle sijoittuvan tositarinan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6: kaksirivinen harmonikka. Kuvan yksil\u00f6 ei liity tapaukseen. (Kuva: Ira Korkala) Aamuy\u00f6ll\u00e4 festivaalialue oli hiljentynyt ja majapaikan pihamaalta viimeisetkin juhlijat hiippailleet y\u00f6puilleen kuka minnekin, vintille, aittoihin, telttoihin. Meit\u00e4 istuskeli aitan seinustalla viel\u00e4 kolme hilpe\u00e4\u00e4 naista. Joku meist\u00e4 ehdotti, ett\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n Penttil\u00e4n sillalle auringonnousua katsomaan. Siin\u00e4 sitten k\u00e4veltiin tien leveydelt\u00e4 Kappelinkankaan suuntaan, risteyksest\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":41051,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"off","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"project_category":[15],"project_tag":[],"class_list":["post-41050","project","type-project","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","project_category-blogi"],"yoast_head":"\n
<\/figure>\n\n\n\nSoittimen omistaja etsinn\u00e4ss\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
Merja Lahti<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"