{"id":27235,"date":"2016-07-11T11:45:07","date_gmt":"2016-07-11T08:45:07","guid":{"rendered":"http:\/\/kaustinen.net\/?p=27235"},"modified":"2016-07-11T11:45:07","modified_gmt":"2016-07-11T08:45:07","slug":"festivaaliruoka-korpakasta-ei-paivaakaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaustinen.net\/sv\/festivaaliruoka-korpakasta-ei-paivaakaan\/","title":{"rendered":"Festivaaliruoka \u2013 k\u00f6rp\u00e4k\u00e4st\u00e4 ei p\u00e4iv\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"
\t\t\t\tAmerikan Yhdysvaltojen syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 muistamme kiitollisuudella hein\u00e4kuun alkua kuusikymment\u00e4kolme vuotta sitten, jolloin set\u00e4 Samuli laivasi Helsingin olympialaisiin 720\u00a0000 pulloa Coca-Colaa. Aikamoinen lasti silloin, nyth\u00e4n tuo ei ole oikein mit\u00e4\u00e4n. Saman verran keskivertoseurue tuo nyky\u00e4\u00e4n Virosta viinaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, \u201domaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n\u201d. Amerikan kauppamiehet olivat fiksuja ja antoivat cokiksen yksinmyynnin Suomessa sotainvalideille. Myyntiverkosto olikin periaatteessa aivan valtaisa. Is\u00e4ni, joka oli sotainvalidi, ei tiet\u00e4\u00e4kseni raittiusmiehen\u00e4 Coca-Colaa kaupitellut, mutta osti sent\u00e4\u00e4n yhden pullon sit\u00e4 mankuneelle velipojalle Olympiastadionin B-katsomossa, kun tsekki Emil Zatopek voitti ensin 5000 metri\u00e4, sitten 10000 metri\u00e4 ja lopulta viel\u00e4 maratonin. Janohan siin\u00e4 tuli katsoessa. Viel\u00e4 50 vuotta my\u00f6hemmin is\u00e4 muisti mainita, ett\u00e4 \u201dse pullo muuten maksoi 20 markkaa\u201d.<\/p>\n
Coca-Colan voittokulkua ei est\u00e4nyt mik\u00e4\u00e4n samaan aikaan, kun piim\u00e4n, kurrin ja hyv\u00e4luontoisen sahdin k\u00e4ytt\u00f6 urheiluv\u00e4en keskuudessa v\u00e4heni huolestuttavasti. Se ei voinut olla vaikuttamatta tuloksiin. Kun sota-aikaiset \u00e4rh\u00e4k\u00e4t pervitiinivalmisteet oli k\u00e4ytetty viimeist\u00e4 hippua my\u00f6ten sek\u00e4 pitk\u00e4nmatkan hiihdon ett\u00e4 juoksun sankaritekoihin, ei Coca-Colasta ollut sen korvaajaksi. Kokauutteen vaikutus siin\u00e4 oli kovin v\u00e4h\u00e4inen. Ja onhan se n\u00e4hty urheilukentill\u00e4. Yleisurheilumme sivuluisulle ei loppua n\u00e4y. Kun dopingiin emme turvaudu, kiinnitt\u00e4k\u00e4\u00e4mme siis katseemme urheiluv\u00e4en ravitsemukseen. Kes\u00e4festivaalikonkarina olen pannut merkille, ett\u00e4 festivaaleilla tarjoiltava kentt\u00e4ruoka ilmiselv\u00e4sti vaikuttaa festariyleis\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja moniin suorituksiin. Festivaaliruokaa sy\u00f6ty\u00e4\u00e4n monet jaksavat kukkua y\u00f6t l\u00e4peens\u00e4 aina aamupuolelle saakka, monet ilman paitaa ja toista kenk\u00e4\u00e4, mutta haitanneeko tuo. My\u00f6s laulu\u00e4\u00e4ni paranee ja ainakin kovenee. Ruoka tuo tunteet pintaan ja poistaa estoja. Spontaanit paini- ja nyrkkeilyottelut kuuluvat asiaan, ja j\u00e4rjestysv\u00e4ki katseleekin niit\u00e4 usein ja mielell\u00e4\u00e4n: \u201dHyv\u00e4 ruoka, parempi mieli\u201d, vai miten se mainos taas menik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Festivaaliruoka on nykyisin toista maata kuin ennen maakuntajuhlilla. Haalean v\u00e4skyn\u00e4sopan ja kylm\u00e4n ohrapuuron tilalla on sofistikoituneempaa sapuskaa. Yst\u00e4v\u00e4ni keitti\u00f6mestari Tarmo Wasenius kehitti aikoinaan massaruokailuun soveltuvan konseptin, jonka eri versioita taitaa olla tarjolla l\u00e4hes kaikilla kes\u00e4juhlilla. Ruokalajin nimi on K\u00f6rp\u00e4kk\u00e4, joka kuvaa hyvin sen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja herkullisuutta. Intiaanien muinainen voimaruoka oli Pemmikaani. Sen avulla he saavuttivat ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t urotekonsa. Tarinan mukaan se kuitenkin loppui niinkin my\u00f6h\u00e4\u00e4n kuin 1890, p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen Wounded Kneen tapahtumia, jossa intiaanit h\u00e4visiv\u00e4t uutuusjuoma Coca-Colan vaikutuksessa olleille valkonaamoille 6-0. Pemmikaanin alkuper\u00e4inen resepti tuhoutui tuossa taistelussa, mutta olisiko K\u00f6rp\u00e4k\u00e4st\u00e4 Suomen urheilun pelastajaksi? Hullumpaakin on kokeiltu.<\/p>\n
Lauri Tuomi-Nikula,<\/p>\n
ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti entinen lehdist\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
\t\t<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Amerikan Yhdysvaltojen syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 muistamme kiitollisuudella hein\u00e4kuun alkua kuusikymment\u00e4kolme vuotta sitten, jolloin set\u00e4 Samuli laivasi Helsingin olympialaisiin 720\u00a0000 pulloa Coca-Colaa. Aikamoinen lasti silloin, nyth\u00e4n tuo ei ole oikein mit\u00e4\u00e4n. Saman verran keskivertoseurue tuo nyky\u00e4\u00e4n Virosta viinaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, \u201domaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n\u201d. Amerikan kauppamiehet olivat fiksuja ja antoivat cokiksen yksinmyynnin Suomessa sotainvalideille. Myyntiverkosto olikin periaatteessa aivan valtaisa. Is\u00e4ni, joka […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-27235","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"yoast_head":"\n