\t\t\t\tKeski-Pohjanmaalla vietet\u00e4\u00e4n maakuntajuhlavuotta 2015, kun ensimm\u00e4isist\u00e4 maakuntajuhlista tulee kuluneeksi 90 vuotta.<\/p>\n
\u201dKeski-Pohjanmaahan on er\u00e4\u00e4nlainen nivelmaakunta\u201d, kaustislainen Antti Huntus kuvailee kotimaakuntaansa. \u201dOlemme ik\u00e4\u00e4n kuin etel\u00e4pohjalaisten suoruuden ja pohjoispohjalaisten synkkyyden v\u00e4liss\u00e4. Ja nivel on rasvattu savolaisvaikutteilla! Maakuntaan mahtuu paljon, Lestijoki- ja Perhonjokilaakso omina kulttuurivy\u00f6hykkein\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kokkolalaisuus omine piirteineen. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s paljon rikkaita paikalliskulttuureja.\u201d<\/p>\n
Kaustisella maakuntaa juhlitaan Keskipohjalaisella paraatilla lauantaina klo 13 Keskipohjanmaa-areenalla. Silloin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n komea kattaus paikallista osaamista, muun muassa Viskurit Vetelist\u00e4, Eldanka Toholammilta ja Purpuridansarna, joka tanssii Kruunupyyn purpurin. Konsertin p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 Ostrobothnian Folk Orchestra, suuri orkesteri joka soittaa kansanmusiikkia ja pyrkii s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n genren erikoispiirteet kokoonpanosta huolimatta. Orkesteri on perustettu vuonna 2011, mutta muuttuu koko ajan, koska se koostuu Centria ammattikorkeakoulun ja Keski-Pohjanmaan konservatorion opiskelijoista. My\u00f6s alumnit voivat osallistua orkesterin toimintaan.<\/p>\n
\u201dMukana on kansanmusiikin opiskelijoiden lis\u00e4ksi my\u00f6s klassisen musiikin opiskelijoita\u201d, kertoo orkesterin vet\u00e4j\u00e4, kaustislaisl\u00e4ht\u00f6inen muusikko Ville Ojanen. \u201dOn hienoa saada aikaan yhteisty\u00f6t\u00e4 eri osastojen v\u00e4lill\u00e4. Klassiset soittajat kehittyv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 uusiin suuntiin. Olemme esimerkiksi opetelleet jonkin verran kappaleita korvakuulolta, ja jos kuuntelee kansanmusiikkia opiskelevaa vierustoveria, alkaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 luonnollisesti kansanmusiikin svengiin kiinni.\u201d<\/p>\n
Olennaista sovituksissa on sopiva m\u00e4\u00e4r\u00e4 vapautta, jotta kansanmusiikin henki s\u00e4ilyisi.<\/p>\n
\u201dAjatus on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n lappuja. On runkosovitus, jota voi lennosta muunnella. Tyyli ja fraseeraus on etnoa, ja olemme yritett\u00e4neet s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 vapauden valita ja tulkita, mik\u00e4 eroaa normaalista orkesterity\u00f6skentelyst\u00e4.\u201d<\/p>\n
Ojanen itse on silmin n\u00e4hden innostunut orkesterista ja sen vetovastuusta.<\/p>\n
\u201dT\u00e4m\u00e4 on ollut minulle itselleni \u00e4lytt\u00f6m\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Orkesterin kautta olen p\u00e4\u00e4ssyt my\u00f6s toteuttamaan useita apurahakaudellani tehtyj\u00e4 juttuja.\u201d<\/p>\n
Orkesteri toimii vuosittain yhden periodin verran. Kaustisella heit\u00e4 jo kuultiin Sibelius-aiheisessa suurproduktiossa Janne ja Aino, jonka esitys saavutti keskiviikkona suuren suosion. Keskipohjalaisessa paraatissa esitet\u00e4\u00e4n otteita t\u00e4st\u00e4 teoksesta, johon Ville Ojanen on s\u00e4velt\u00e4nyt musiikin. Miten itse pohjalaisuus n\u00e4kyy Ostrobothnian Folk Orchestran soitossa?<\/p>\n
\u201dKyll\u00e4 se n\u00e4kyy meid\u00e4n ohjelmistossa\u201d, Ojanen vakuuttaa. \u201dOn esimerkiksi paljon polskatyylisi\u00e4 kappaleita. Meill\u00e4 k\u00e4y paljon kaustislaisia opettajia, joten jousisoundissakin on paljon kaustislaisuutta, sit\u00e4 tyypillist\u00e4 punttipoljentoa.\u201d<\/p>\n
A cappella -laulajatkin viihtyv\u00e4t kansanmusiikkijuhlilla<\/strong><\/p>\n T\u00e4m\u00e4n vuoden kansanlauluteema on houkutellut hyvin monipuolisen valikoiman laulajia esiintym\u00e4\u00e4n Kaustisen kansanmusiikkijuhlille. Mukana on yhtyeit\u00e4, joissa laulu on p\u00e4\u00e4osassa, mutta my\u00f6s kuoroja ja lauluyhtyeit\u00e4. A cappella -lauluyhtye voi viihty\u00e4 yht\u00e4 hyvin pelimannipiireiss\u00e4 kuin yhtyelauluv\u00e4en parissa, kuten ruotsalainen nelj\u00e4n naisen lauluyhtye Kongero, joka esiintyy ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla. Kaikki ovat ammattimuusikkoja, ja kokemusta l\u00f6ytyy useasta eri genrest\u00e4.<\/p>\n \u201dOlemme opiskelleet muun muassa klassista, jazzia ja kansanmusiikkia. Jotkut meist\u00e4 viihtyv\u00e4t kyll\u00e4 parhaiten kansanmusiikkitapahtumassa viulu k\u00e4dess\u00e4\u201d, kuvailevat yhtyeen laulajat Lotta Andersson, Emma Bj\u00f6rling ja Lovisa Liljeberg. Nelj\u00e4s j\u00e4sen Anna Wikenius esiintyy Kaustisella my\u00f6s suomalais-ruotsalaisessa Folk’Avant-triossa.<\/p>\n Kongero viett\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna 10-vuotisjuhliaan ja on juuri julkaissut kolmannen pitk\u00e4soittonsa. Muissa yhtyeiss\u00e4 naiset my\u00f6s soittavat, mutta Kongerossa kaikki perustuu ihmis\u00e4\u00e4neen.<\/p>\n \u201dOlemme kaikki laulaneet koko ik\u00e4mme, muun muassa eri kuoroissa. Kuoromusiikkihan on Ruotsissa todella iso juttu! Kongero toimii kuitenkin enemm\u00e4n b\u00e4ndin\u00e4 kuin kuorona \u2013 tyyli on ennemmin laulaja s\u00e4est\u00e4jineen kuin perinteist\u00e4 stemmalaulua. Kukaan ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole aina sidottu samaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Kun sovitamme, mietimme paljon sit\u00e4, miten kaikille laulajille riitt\u00e4isi mielek\u00e4st\u00e4 ja hauskaa laulettavaa.\u201d<\/p>\n Kaikki Kongeron j\u00e4senet tekev\u00e4t sovituksia yhtyeelle. Heid\u00e4n taustansa ovat hyvin erilaiset, ja sill\u00e4 lailla ohjelmistoon saadaan paljon vaihtelua. Yhtyeen ydinohjelmisto on kansanmusiikkia, eik\u00e4 soittimia k\u00e4ytet\u00e4 koskaan. Laulajien mukaan Ruotsissa ei ole montakaan vastaavaa yhtyett\u00e4.<\/p>\n \u201dViime vuosina olemme esiintyneet enemm\u00e4n ulkomailla kuin Ruotsissa. Useimmiten esiinnymme kansan- ja maailmanmusiikkifestivaaleilla, mutta my\u00f6s kamarimusiikki- ja yhtyelaulufestivaaleilla. Yhtyelaulupiireiss\u00e4 meid\u00e4t koetaan todella eksoottisiksi.\u201d Kongeron sovitustyyli her\u00e4tt\u00e4\u00e4kin usein huomiota.<\/p>\n \u201dMonesti yhtyelauluv\u00e4ke\u00e4 kiehtoo se, ettei meill\u00e4 ole beatboxia ollenkaan ja ett\u00e4 sovituksemme perustuvat enemm\u00e4n sointiin ja modaalisuuteen kuin perinteiseen harmoniaan ja sointuihin. Ja kuten monet yhtyeet, mekin laulamme cover-biisej\u00e4, joskin sellaisia joita on laulettu kaksisataa vuotta sitten\u201d, naiset nauravat, ja luettelevat: kansanlauluja, keskiaikaisia balladeja, koraaleja ja aika paljon rallatettua tanssimusiikkia.<\/p>\n Kongeron laulajat ovat hyvin innoissaan p\u00e4\u00e4stess\u00e4\u00e4n vihdoin esiintym\u00e4\u00e4n Kaustisen kansanmusiikkijuhlille, festivaali on nimitt\u00e4in ollut monta vuotta heid\u00e4n toivelistallaan. Lopuksi he haluavat viel\u00e4 kertoa yhden t\u00e4rke\u00e4n tosiasian:<\/p>\n \u201dMaailman paras lauluyhtye on ehdottomasti suomalainen Rajaton!\u201d<\/p>\n Kansallispuvut p\u00e4\u00e4lle ensi lauantaina<\/strong><\/p>\n Suomalainen kansallispuku viett\u00e4\u00e4 vuoden 2015 aikana 130-vuotisjuhlia. Erilaisia tapahtumia j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n pitkin vuotta, ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla juhlavuosi halutaan huomioida kehottamalla festivaalikansaa pukeutumaan lauantaina kansallispukuihin.<\/p>\n \u201dSuomalaisia kansallispukuja oli virallisesti ensimm\u00e4isen kerran k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 5.8.1885, kun keisari Aleksanteri III vieraili keisarinnansa kanssa Lappeenrannassa\u201d kertoo kansallispukukonsultti Taina Kangas Suomen kansallispukukeskuksesta.<\/p>\n Nyky\u00e4\u00e4n suomenkieliselt\u00e4 alueelta l\u00f6ytyy 200 kansallispukumallia ja ruotsinkielisell\u00e4 alueella saman verran. \u201dJoka puvulle pit\u00e4\u00e4 l\u00f6yty\u00e4 esikuvia, museaalisia dokumentteja. Tarkoitus on tehd\u00e4 mahdollisimman tarkkoja uusintoja kansan k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 juhlapuvuista.\u201d<\/p>\n Mit\u00e4 kansallispuvulle kuuluu vuonna 2015?<\/p>\n \u201dKiinnostus kansallispukuihin kulkee aalloissa, mutta kyll\u00e4 se on taas her\u00e4nnyt uudestaan\u201d, Kangas toteaa. \u201dViime vuosina nuorisolta on tullut aika paljon kyselyj\u00e4. On esimerkiksi peritty kansallispuku ja halutaan tiet\u00e4\u00e4 siit\u00e4 enemm\u00e4n.\u201d<\/p>\n Viime vuosina Kalevalaiset naiset ovat j\u00e4rjest\u00e4neet kansallispuvuntuuletuspiknikkej\u00e4, jossa pukuja p\u00e4\u00e4see k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vapaamuotoisessakin tilaisuudessa.<\/p>\n \u201dMutta kansallispukuhan sopii kaikkiin tilaisuuksiin\u201d, Taina Kangas muistuttaa. \u201dPerhejuhliin, syntym\u00e4p\u00e4iville, h\u00e4ihin, Linnan juhliin…\u201d<\/p>\n Pukujen valmistukseen erikoistuneita tekij\u00f6it\u00e4 l\u00f6ytyy ymp\u00e4ri Suomea, mutta Kankaan arvio on, ett\u00e4 suurin osa puvuista tehd\u00e4\u00e4n edelleen itse kansallispukujen ompelukursseilla. Kansallispuvunsa saa valita oman mieltymyksen mukaan, siihen ei ole niink\u00e4\u00e4n tiukkoja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n \u201dViime aikoina on kysytty my\u00f6s sit\u00e4, saako maahanmuuttajat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kansallispukua. Totta kai saavat! Jos kokee olevansa suomalainen, niin suomalaista kansallispukua saa ilman muuta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n Moni ajoittaa levyns\u00e4 julkaisemisen Kaustiselle<\/strong><\/p>\n Kaustisen kansanmusiikkijuhlien aikaan julkaistaan perinteisesti useita alan levyj\u00e4. T\u00e4n\u00e4 vuonna uuden levyns\u00e4 julkaisemisen ovat festivaalille ajoittaneet muun muassa Sirkka Haavisto, Valma & Varsinaiset sek\u00e4 Pohjola Project. Kansanmusiikki-instituutti julkaisee muun muassa professori Timo Leisi\u00f6n j\u00e4rk\u00e4lem\u00e4isen kirjapaketin Kauhavan lauluhistoriasta sek\u00e4 Mauno J\u00e4rvel\u00e4n ja Kreeta-Maria Kentalan toimittaman nuottikirjan, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Wiljami Niittykosken ennen julkaisemattomia valssis\u00e4velmi\u00e4. Levypuolelta mainittakoon Heidi Kentt\u00e4l\u00e4n ja Minsku Tammelan tallenne, joka tutkiskelee kittil\u00e4l\u00e4isen Leevi Lassilan laulutuotantoa, sek\u00e4 Anne-Mari Kivim\u00e4en toimittama arkistolevy, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 suistamolaisen Ilja Kotikallion soittoa, laulua ja tarinankerrontaa.<\/p>\n Esikoislevyns\u00e4 julkaiseva Pohjola Project on Antti Pohjolan s\u00e4vellyksi\u00e4 soittava trio, jonka muodostavat Antti Pohjola (viulu), Pauliina Pajala (viisikielinen viulu) ja Timo Alakotila (piano, harmooni). Levyn julkaisee Pilfink Records. Pohjola on k\u00e4ynyt Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla viimeiset kymmenen vuotta Yleisradion \u00e4\u00e4nitarkkailijana.<\/p>\n \u201dPari vuotta sitten olin reilun puolen vuoden kouluttautumisvapaalla\u201d, h\u00e4n kertoo. \u201dSilloin jokin vapautui \u2013 alkoi tulla musiikkia. Toki olen sit\u00e4 ennenkin s\u00e4velt\u00e4nyt p\u00f6yt\u00e4laatikkoon. Kappaleet ovat kansanmusiikkia, mutta olen toki alunperin klassisen musiikkiopiston l\u00e4pik\u00e4ynyt viulisti, ja sen voi kappaleissani kuulla.\u201d<\/p>\n \u201dNiin, viulistille ne ovat aika haastavia\u201d, kuvailee Sibelius-Akatemian kansanmusiikin oppiaineen kasvatti Pauliina Pajala.<\/p>\n Pohjolan ensimm\u00e4inen kosketus ei-klassiseen viulunsoittoon tuli Torniossa, jossa h\u00e4n opiskeli medianomiksi. \u201dIrlantilaisen musiikin yhtyeess\u00e4 oikeastaan l\u00f6ysin viulun uudestaan. My\u00f6hemmin oli tajunnanr\u00e4j\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 kokemus tulla Kaustiselle t\u00f6ihin!\u201d<\/p>\n Kaustisella Pohjola on n\u00e4hty paitsi \u00e4\u00e4nitarkkailijana my\u00f6s pelimannina. Yleisradion oma yhtye \u00c4\u00e4nikollit perustettiin kollegan el\u00e4k\u00f6itymisjuhlia varten ja sen j\u00e4lkeen on esiintynyt kansanmusiikkijuhlilla vuosittain. Oriveden kansanmusiikkikurssien kautta Pohjola p\u00e4\u00e4tyi my\u00f6s viuluyhtye ToiJala Vein riveihin. T\u00e4n\u00e4 vuonna on sitten ohjelmassa oman yhtyeen levynjulkaiseminen.<\/p>\n \u201dOnhan se hienoa saada julkaista levy juuri Kaustisella! Levynjulkaisukonsertti oli ensimm\u00e4inen esiintymiseni Pelimannitalossa, ja se oli kyll\u00e4 todella hieno kokemus.\u201d<\/p>\n Jos on ammatiltaan \u00e4\u00e4nitt\u00e4j\u00e4, pit\u00e4\u00e4 tietysti \u00e4\u00e4nitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s oman levyns\u00e4. Jopa levynkansi on Antti Pohjolan itse tekem\u00e4. \u201dLukiopoikana kuvaamataidon tunnilla oli aiheena levynkansi. Silloin tein t\u00e4llaisen viritelm\u00e4n Gall\u00e9n-Kallelan Aino-maalauksen mukaan. Alkuper\u00e4isotsikkona oli Kansanlauluja. Olisikohan ollut eti\u00e4inen?\u201d<\/p>\n Lis\u00e4tietoja: Hilkka Rauhala, tiedotusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6, 040-6585340, press@kaustinen.net\t\t<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Keski-Pohjanmaalla vietet\u00e4\u00e4n maakuntajuhlavuotta 2015, kun ensimm\u00e4isist\u00e4 maakuntajuhlista tulee kuluneeksi 90 vuotta. \u201dKeski-Pohjanmaahan on er\u00e4\u00e4nlainen nivelmaakunta\u201d, kaustislainen Antti Huntus kuvailee kotimaakuntaansa. \u201dOlemme ik\u00e4\u00e4n kuin etel\u00e4pohjalaisten suoruuden ja pohjoispohjalaisten synkkyyden v\u00e4liss\u00e4. Ja nivel on rasvattu savolaisvaikutteilla! Maakuntaan mahtuu paljon, Lestijoki- ja Perhonjokilaakso omina kulttuurivy\u00f6hykkein\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kokkolalaisuus omine piirteineen. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s paljon rikkaita paikalliskulttuureja.\u201d Kaustisella maakuntaa juhlitaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[2,3],"tags":[],"class_list":["post-12638","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-lehdistotiedotteet","category-yleinen"],"yoast_head":"\n