\t\t\t\tHaitarishamaani Kimmo Pohjonen ja rocklegenda Ismo Alanko tuntevat toisensa jo vuosien takaa, mutta pari vuotta sitten uudenlainen yhteisty\u00f6 n\u00e4ki p\u00e4iv\u00e4nvalon.<\/p>\n
\u201dSiit\u00e4h\u00e4n on jo kymmenen vuotta, kun soitin Ismon b\u00e4ndiss\u00e4\u201d, Kimmo Pohjonen muistelee. \u201dVuonna 2013 alettiin sitten mietti\u00e4, ett\u00e4 voitaisiin ihan paineettomasti kehitell\u00e4 jotain yhdess\u00e4.\u201d<\/p>\n
Punaisena lankana uudessa projektissa on ihmis\u00e4\u00e4ni ja \u00e4\u00e4ni-improvisaatio.<\/p>\n
\u201dHiekkalaatikolla leikkimisest\u00e4h\u00e4n se l\u00e4hti\u201d, nauraa Pohjonen. \u201dHomma alkoikin tuntua eritt\u00e4in hyv\u00e4lt\u00e4, alkoi synty\u00e4 musiikkia, ja askel kerrallaan t\u00e4m\u00e4 on muotoutunut omann\u00e4k\u00f6iseksi kokonaisuudeksi. Kumpikaan meist\u00e4 ei liiku ihan sill\u00e4 tyypillisimm\u00e4ll\u00e4 alueellaan. Min\u00e4 olen toki k\u00e4ytt\u00e4nyt \u00e4\u00e4nt\u00e4, mutten p\u00e4\u00e4instrumenttina. Ismo taas k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 sanoja, ja t\u00e4m\u00e4 on kokonaan non-verbaalista musiikkia.\u201d<\/p>\n
Kolmantena py\u00f6r\u00e4n\u00e4 toimii Tuomas Norvio, joka vastaa \u00e4\u00e4nisuunnittelusta ja sampleista. Soittimiakin tuli mukaan, vaikka ne aluksi loistivat poissaolollaan. Ismo Alangon soittimina on kitara ja viulu, Kimmo Pohjonen soittaa haitariaan \u2013 ja yh\u00e4 uusilla tavoilla.<\/p>\n
\u201dLauluamme s\u00e4mpl\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s siten, ett\u00e4 voin soittaa sit\u00e4 haitarin kautta. T\u00e4llaiseen en ole itse t\u00f6rm\u00e4nnyt aikaisemmin.\u201d<\/p>\n
Pohjonen Alanko -kokoonpanon ensiesiintyminen tapahtui viime talvena Etnosoi!-festivaalilla, ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n perjantaina klo 20 Keskipohjanmaa-areenalla.<\/p>\n
\u201dKaustisellehan on aina kiva tulla\u201d, Kimmo Pohjonen toteaa. Pohjonen esiintyy samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 my\u00f6s Pinnin poikien kanssa Arto J\u00e4rvel\u00e4n 50-vuotisjuhlakonsertissa ja Erkki Rantaviita -teemakonsertissa. \u201dEi sent\u00e4\u00e4n yht\u00e4 monta keikkaa kuin parhaimpina vuosina, jolloin niit\u00e4 taisi olla 27\u201d, h\u00e4n muistelee.<\/p>\n
Kuninkaantiet\u00e4 pitkin uusmaalaisten seurassa<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4 vuonna Kaustisen kansanmusiikkijuhlien teemamaakunta on Uusimaa, josta saapuu juhlille l\u00e4hes 250 soittajaa, laulajaa ja tanssijaa. Uudenmaan p\u00e4\u00e4esitys \u201dKuninkaantiell\u00e4 Lohjalta Loviisaan\u201d n\u00e4hd\u00e4\u00e4n perjantaina klo 13 Keskipohjanmaa-areenalla. Torstai-iltana uusmaalaiset esiintyv\u00e4t my\u00f6s iltamissa ja kansantanssikonsertissa.<\/p>\n
Kavalkadissa kuljetaan Kuninkaantiet\u00e4 pitkin ja pys\u00e4hdyt\u00e4\u00e4n matkan varrella nauttimaan musiikista ja tanssista eri paikkakunnilla. Esiintyjien joukossa on maakunnan erilaisia ryhmi\u00e4 kuten Espoon pelimannit, Pohjola Project, Ellun Kamut, Katrilli, K\u00e4rri ja Helsingin pelimannit. Taiteellisesta johdosta ja yhteiskoreografioista vastaa mestarikansantanssija Antti Savilampi, musiikin johdosta musiikin maisteri Jari Komulainen. Kokonaisuuden suunnittelusta vastaavat Anja Hinkkanen, Pauliina Pajala ja Tony Wallius Uudenmaan Kansanmusiikkiyhdistyksest\u00e4.<\/p>\n
\u201dOhjelmassa on kappaleita eri paikkakunnilta, ja on my\u00f6s pyritty saamaan mukaan eri rytmilajeja, ettei olisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n polkkaa ja valssia\u201d, hymyilee Jari Komulainen. \u201dYhteissoittokappaleita on noin puolet, ja melkein kaikissa yhteissoitossa on my\u00f6s mukana tanssi jossain muodossa. On sek\u00e4 koreografioita ett\u00e4 vapaamuotoista tanssia \u2013 yleis\u00f6\u00e4kin saatetaan hakea tanssimaan!\u201d<\/p>\n
Musiikkipuolella perinteisten kappaleiden lis\u00e4ksi mukana on uusia s\u00e4vellyksi\u00e4 esimerkiksi Komulaisen, Jaakko Heikkisen ja Torvald Jungebrandin kyn\u00e4st\u00e4. Mainittakoon my\u00f6s Minna Torpan s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 Hein\u00e4kuu-polkka, joka voitti viime kes\u00e4n\u00e4 Perinnearkun jamipolkka-s\u00e4vellyskilpailun.<\/p>\n
\u201dAika paljon suomenruotsalaista ohjelmistoa on mukana\u201d, kertoo Komulainen. \u201dOsa kappaleista on v\u00e4h\u00e4n vanhakantaisempia, mutta my\u00f6s Georg Malmst\u00e9n on p\u00e4\u00e4ssyt mukaan edustamaan Helsinki\u00e4.\u201d<\/p>\n
Soittimisto on perinteinen ja monipuolinen. Mukana ovat klarinetit, viulut, haitarit (l\u00e4hinn\u00e4 kaksirivisi\u00e4), harmoonit, kitarat, bassot, huuliharput, mandoliinit ja suuri joukko laulajia.<\/p>\n
\u201dLopullinen kokoonpanohan selvi\u00e4\u00e4 vasta perjantaiaamuna\u201d, Komulainen hymyilee.<\/p>\n
Mestarin laulut uudelleen esille<\/p>\n
Mestarikansanlaulaja Erkki Rankaviita (1927\u20132009) nostetaan t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 uudestaan esille. Kansanmusiikki-instituutti julkaisee Rankaviidan el\u00e4m\u00e4kerran nuottiliitteineen sek\u00e4 komean levypaketin, jossa on mukana jo kauan sitten loppuunmyytyj\u00e4 \u00e4\u00e4nitteit\u00e4 ja DVD sek\u00e4 arkistonauhoista koottu uusi kokoelma osittain ennenjulkaisematonta materiaalia. Rankaviitaa juhlitaan my\u00f6s kansanmusiikkijuhlien teemakonsertissa \u201dHaravasta katkes pii\u201d, perjantaina klo 17.30 Keskipohjanmaa-areenalla.<\/p>\n
Projektin taustalta l\u00f6ytyy musiikintutkija Tuuli Talvitie, joka teki pro gradu -tutkielmansa Erkki Rankaviidasta 2000-luvun alussa ja on kirjoittanut nyt julkaistavan el\u00e4m\u00e4nkerran.<\/p>\n
\u201dJo silloin ajatuksena olisi tehd\u00e4 sen pohjalta populaari julkaisu, mutta eri syist\u00e4 se j\u00e4i tuolloin toteuttamatta. Viime vuonna Erkin kuolemasta oli kulunut viisi vuotta, ja pidettiin muistokonsertti Karijoella. Silloin nostimme yhdess\u00e4 Hannu Sahan ja Kari Peltoniemen kanssa ajatuksen esille uudestaan. Kansanmusiikki-instituutti saatiin kiinnostumaan hankkeesta, ja nyt julkaisu on valmis.\u201d<\/p>\n
Mik\u00e4 Erkki Rankaviidassa on erityist\u00e4, mik\u00e4 h\u00e4ness\u00e4 jaksaa vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4?<\/p>\n
\u201dAlunperin ihastuin kyll\u00e4 laulu\u00e4\u00e4neen ja karismaan\u201d, Talvitie muistelee. \u201dSitten kun tutustuimme paremmin, niin persoona vieh\u00e4tti. H\u00e4ness\u00e4 oli sopiva paketti perinteist\u00e4 etel\u00e4pohjalaista maanviljelij\u00e4\u00e4 ja taitelijasielua, korpifilosofia.\u201d<\/p>\n
Hyv\u00e4 tarinankertoja oli my\u00f6s helppo haastateltava.<\/p>\n
\u201dKymmenen tuntia ei riitt\u00e4nyt mihink\u00e4\u00e4n, haastattelumateriaalia ker\u00e4\u00e4ntyi kymmeni\u00e4 tunteja vuosina 2001\u20132003. Silloin Erkin muisti viel\u00e4 pelasi ja h\u00e4n oli skarppi. H\u00e4n muun muassa tarkisti itse koko graduni, 300 sivua!\u201d<\/p>\n
Kaustisen kansanmusiikkijuhlien konsertin kanssa on ahkeroinut etenkin Kari Peltoniemi Karijoelta. Mukana ovat muun muassa Roikastajat, Tallari, Duo M\u00e4s\u00e4, Topi Rajala, Erkki Luumi ja Marttilan Piilopelimannit, Vuoden speliyhtye. Komeasti aloitetaan, kun Pinnin pojat eli Kimmo Pohjonen ja Arto J\u00e4rvel\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4t konsertin nimikkokappaleen.<\/p>\n
\u201dPelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Pinnin poikien saaminen taas lavalle on jo itsess\u00e4\u00e4n huikeata! Kaikki konsertin kappaleet ovat Erkin ohjelmistosta, yht\u00e4\u00e4n t\u00e4ytebiisi\u00e4 ei tarvittu. Suurin osa esityksist\u00e4 lienee niin sanotusti perinteisi\u00e4 versioita, mutta esiintyjill\u00e4 on ollut vapaat k\u00e4det sovitusten suhteen.\u201d<\/p>\n
Uuden julkaisupaketin my\u00f6t\u00e4 on j\u00e4lleen hyv\u00e4t mahdollisuudet l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Erkki Rankaviidan musiikki.<\/p>\n
\u201dMinulta on kyselty usein h\u00e4nen laulujaan, ja olenkin usein l\u00e4hett\u00e4nyt niist\u00e4 nuotteja eri ihmisille. Nuottiliitett\u00e4 varten Hannu Kella on tehnyt niist\u00e4 todella laulaja- ja soittajayst\u00e4v\u00e4lliset versiot.\u201d<\/p>\n
\u201dErkin toivehan oli, ett\u00e4 laulut el\u00e4isiv\u00e4t edelleen,\u201d Tuuli Talvitie kiteytt\u00e4\u00e4. \u201dLauluja ei ole tehty arkistoihin p\u00f6lyttym\u00e4\u00e4n tai edes levylle, ne on tarkoitettu laulettaviksi!\u201d<\/p>\n