[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_row _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_text _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”]Suomi on saanut t\u00e4n\u00e4\u00e4n nelj\u00e4nnen mestarikansantanssijan. Tamperelainen tanssintutkija Petri Hoppu sai arvon Kaustisen kansanmusiikkijuhlien avajaisjuhlassa Keskipohjanmaa-areenalla maanantai-iltana. Uusi mestaripelimanneja lis\u00e4ksi nelj\u00e4: Tore Johansson, haitari (Parainen), Raila J\u00e4rvel\u00e4, viulu (Veteli), Matti Peltola, harmoni (Kaustinen) sek\u00e4 Reino Uusitalo, viulu (Kaustinen).<\/p>\n
Suomessa on nyt nimetty 157 mestaria vuodesta 1970 alkaen. Mestaripelimanni, mestarikansanlaulaja ja mestarikansantanssija on arvonimi, jonka my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Kaustinen Folk Music Festival henkil\u00f6lle, joka perinteisell\u00e4 taidollaan, runsaalla ohjelmistollaan tai muilla merkitt\u00e4vill\u00e4 ansioillaan on edist\u00e4nyt kansanmusiikkia tai kansantanssia ja niiden harrastamista.<\/p>\n
Ensimm\u00e4iset mestaripelimannit valittiin vuonna 1970. N\u00e4it\u00e4 perinnekent\u00e4n merkitt\u00e4vi\u00e4 edustajia on kuullaan ja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n festivaaliviikon aikana Pelimannitalossa niin torstaina Mestariparaatissa sek\u00e4 viidess\u00e4 Mestarisoitossa viikon aikana. Festivaaliplaketin sai juhlassa Kaustisen kunnanjohtaja Arto Alpia.<\/p>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_image src=”https:\/\/kaustinen.net\/wp-content\/uploads\/2022\/07\/Petri-Hoppu.-Kuva-Krista-Ja\u0308rvela\u0308.jpg” title_text=”Petri Hoppu. Kuva Krista Ja\u0308rvela\u0308” disabled_on=”off|off|off” _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_text _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”]Petri Hoppu, kansantanssi, Tampere<\/p>\n
Petri Hoppu eli lapsuuden ja nuoruuden Kuusamon Kitkalla, jossa vanhat kansanlaulut ja laulu- ja piirileikit eliv\u00e4t rinta rinnan iskelmien ja lavatanssien kanssa viel\u00e4 1970-luvulla. Paikallisessa nuorisoseurassa h\u00e4n tutustui my\u00f6s kansantansseihin 13-vuotiaana, ja alkoi ohjata niit\u00e4 vuoden vanhempana.<\/p>\n
Kansantanssista tuli t\u00e4rkein harrastus ja pian my\u00f6s el\u00e4m\u00e4nmuoto, joka johti opintoihin Kansanperinteen laitoksella Tampereen yliopistossa sek\u00e4 my\u00f6hemmin tutkijan uralle. Nykyisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n tanssin yliopettajana Oulun ammattikorkeakoulussa h\u00e4n on toiminut kansanomaisten paritanssien, my\u00f6s polskan, kehitt\u00e4mis- ja elvytysty\u00f6ss\u00e4 tanssia ja musiikkia vahvasti yhdist\u00e4en.<\/p>\n
Erityisen l\u00e4hell\u00e4 Petri Hopun syd\u00e4nt\u00e4 on paripolska. Kansantanssissa h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 kokemusta omasta kehosta, hetkess\u00e4 el\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ylisukupolvisuudesta, joka tarjoaa vahvan tunteen omista juurista.<\/p>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_image src=”https:\/\/kaustinen.net\/wp-content\/uploads\/2022\/07\/untitled-245.jpg” alt=”Tore Johansson” title_text=”Tore Johansson” disabled_on=”off|off|off” _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_text _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”]Tore Johansson, haitari, Parainen<\/p>\n
Haitarinsoittaja Tore Johansson on kotoisin musiikistaan tunnetulta Asp\u00f6n saarelta, Paraisilta. Ulkosaaristossa, erityisesti Asp\u00f6ss\u00e4, on el\u00e4nyt ja el\u00e4\u00e4 edelleen rikas ja omintakeinen pelimanniperinne, jolla on lukuisia ihailijoita niin saarilta kuin mantereeltakin. Oman alueen s\u00e4velm\u00e4t ja haitarinsoitto tulivat tutuksi Torelle nuorena, jo 12-vuotiaana h\u00e4n osallistui ensimm\u00e4isiin harmonikkakilpailuihinsa. Is\u00e4ns\u00e4 lailla my\u00f6s Toren lapset ovat ottaneet musiikin omakseen, ja n\u00e4in suvun rikas musiikkiperinne siirtyy edelleen uusille sukupolville. Tore Johansson tunnetaan my\u00f6s Paraisten ulkosaariston Asp\u00f6 Spelm\u00e4n -orkesterin perustajana sek\u00e4 Asp\u00f6 Musikdagen -pelimannitapahtuman is\u00e4nt\u00e4n\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_image src=”https:\/\/kaustinen.net\/wp-content\/uploads\/2022\/07\/Raila-Ja\u0308rvela\u0308.-Kuva-Krista-Ja\u0308rvela\u0308.jpg” title_text=”Raila Ja\u0308rvela\u0308. Kuva Krista Ja\u0308rvela\u0308” disabled_on=”off|off|off” _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_text _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”]Raila J\u00e4rvel\u00e4, viulu, Veteli<\/p>\n
Raila J\u00e4rvel\u00e4 on kotoisin Vetelist\u00e4 ja soittanut ala-aste ik\u00e4isest\u00e4 saakka. Raila on musiikkisuvun kasvatteja, oppi-isin\u00e4 ovat olleet muun muassa Eino Tulikari ja Aaro Kentala. T\u00e4rkeit\u00e4 vaikuttajia soittopoluilla ovat olleet my\u00f6s Konsta Jylh\u00e4, Viljami Niittykoski, Otto Hotakainen ja Marko Tunkkari. Raila J\u00e4rvel\u00e4 on tehnyt laajan el\u00e4m\u00e4nty\u00f6n viulunsoiton opettajana, Keski-Pohjanmaan konservatoriossa Vetelin toimipisteess\u00e4. Yhtyeit\u00e4 on ollut vuosien varrella useita, mutta tunnetuimmat lienev\u00e4t Tertut ja viuluyhtye Viskurit, jonka vet\u00e4j\u00e4n\u00e4 Raila on toiminut l\u00e4hes 30 vuotta. Raila J\u00e4rvel\u00e4 on erinomainen esimerkki musiikille omistautuneesta soittajasta, joka on kuin kotonaan eri musiikkityyleiss\u00e4 ja musiikin lajeissa, mutta hallitsee my\u00f6s sukunsa ja alueensa perinteen, ja kokee t\u00e4rke\u00e4ksi v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoja, taitoja ja perinnett\u00e4 uusille sukupolville.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_image src=”https:\/\/kaustinen.net\/wp-content\/uploads\/2022\/07\/Matti-Peltola.-Kuva-Krista-Ja\u0308rvela\u0308.jpg” disabled_on=”off|off|off” _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ title_text=”Matti Peltola. Kuva Krista Ja\u0308rvela\u0308” sticky_enabled=”0″][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_text _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”]Matti Peltola, harmoni, Kaustinen<\/p>\n
Matti Peltola aloitti harmoninsoiton kymmenen vuoden i\u00e4ss\u00e4 naapurista l\u00f6ytyneell\u00e4 harmonilla. Matti tunnetaan Tastulan pelimannien t\u00e4mm\u00e4rin\u00e4, mutta h\u00e4n on soittanut ja soittaa my\u00f6s kansalaisopiston pelimannipiiriss\u00e4 sek\u00e4 Aapintuvan pelimanneissa.<\/p>\n
Musiikillisista esikuvista puhuttaessa h\u00e4n nostaa esiin viulunsoiton osalta ainakin Konsta Jylh\u00e4n ja Hannu Rauman sek\u00e4 harmoninsoittajista Toimi Uusitalon. Kansanmusiikissa Matti korostaa erityisesti kuulonvaraisen soittamisen merkityst\u00e4. My\u00f6s komppiryhm\u00e4n yhten\u00e4isyys on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta soitossa pit\u00e4\u00e4 olla erityisesti kansanmusiikille ominaista eloa ja liikett\u00e4: \u201dkorvalla soitetaan, ei jouset tarvii olla aina samoin, kyll\u00e4 sit\u00e4 voi vet\u00e4\u00e4 vastakarvaankin\u201d .[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_image src=”https:\/\/kaustinen.net\/wp-content\/uploads\/2022\/07\/Reino-Uusitalo.-Kuva-Krista-Ja\u0308rvela\u0308..jpg” disabled_on=”off|off|off” _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ title_text=”Reino Uusitalo. Kuva Krista Ja\u0308rvela\u0308.” sticky_enabled=”0″][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_text _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”]Reino Uusitalo, viulu, Kaustinen<\/p>\n
Reino Uusitalo aloitti soittouransa vuonna 1954 harmonin takana, l\u00e4hes 70 vuotta sitten. My\u00f6hemmin mukaan tuli viulu, joka on Reinolle ollut yht\u00e4 lailla lapsesta asti t\u00e4rke\u00e4 soitin. Reinolle kaustislainen viulunsoitto j\u00e4i veriin siis pienest\u00e4, mutta h\u00e4n on soittanut paljon my\u00f6s tanssimusiikkia. Reino on esiintynyt muun muassa kokoonpanoissa: H\u00e4\u00e4pelimannit, Aapintuvan pelimannit, Purppuripelimannit ja Jylh\u00e4n Pelimannit.<\/p>\n
Merkitt\u00e4viksi muistoikseen soittouralta h\u00e4n nostaa kuvanveist\u00e4j\u00e4 Nymanin muistotilaisuuden, joka j\u00e4i Konsta Jylh\u00e4n viimeiseksi esiintymiseksi sek\u00e4 vierailun Washingtonissa, Valkoisessa talossa. \u201dT\u00e4rkeint\u00e4 on s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ja arvostaa perinteist\u00e4 tyyli\u00e4 ja sit\u00e4 vaalia,\u201d Reino kertoo lukemattomien soittojen ja esiintymisten tuomalla kokemuksella[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_row _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”][et_pb_text _builder_version=”4.6.6″ _module_preset=”default”]Suomi on saanut t\u00e4n\u00e4\u00e4n nelj\u00e4nnen mestarikansantanssijan. Tamperelainen tanssintutkija Petri Hoppu sai arvon Kaustisen kansanmusiikkijuhlien avajaisjuhlassa Keskipohjanmaa-areenalla maanantai-iltana. Uusi mestaripelimanneja lis\u00e4ksi nelj\u00e4: Tore Johansson, haitari (Parainen), Raila J\u00e4rvel\u00e4, viulu (Veteli), Matti Peltola, harmoni (Kaustinen) sek\u00e4 Reino Uusitalo, viulu (Kaustinen). Suomessa on nyt nimetty 157 mestaria vuodesta […]<\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":42481,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-42468","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-lehdistotiedotteet"],"yoast_head":"\n