Kolme uutta mestaripelimannia valittu

Mestaripelimanni on arvonimi, jonka Pro Kaustinen ry myöntää henkilölle, joka perinteisellä taidollaan, runsaalla ohjelmistollaan tai muilla merkittävillä ansioillaan on edistänyt kansanmusiikkiharrastusta. Vuonna 2015 arvonimen saa kolme henkilöä: Jussi Huovinen Suomussalmelta, Taito Saari Vetelistä ja Timo Valo Kaustiselta. Lisäksi Kaustinen Folk Music Festival myöntää vuosittain Tapio Virkkalan suunnittelemia festivaaliplaketteja merkittävälle pelimannille tai kansanmusiikkitoiminnassa muuten ansioituneelle henkilölle. Tänä vuonna plaketin saa Topi Rajala Lappajärveltä.

Johannes ”Jussi” Huovinen tunnetaan erityisesti kalevalaisen lauluperinteen vaalijana ja taitajana. Hän syntyi Suomussalmen Hietajärven kylässä keväällä 1924. Jussi Huovista on useissa yhteyksissä kutsuttu arvonimellä ”viimeinen runolaulaja”, vaikka sitä ei ihan kirjaimellisesti tarkoitettaisikaan. Sukutaustasta löytyy runsaasti runolaulajia ja tietäjiä, joiden perinnettä Jussi on säilyttänyt ja välittänyt taas eteenpäin seuraaville sukupolville.

Huovinen on paitsi laulaja, myös monipuolinen kansanmuusikko ja pelimanni. Hän on soittanut elämänsä aikana lukuisat häät ja juhlat viululla, kanteleella, haitarilla ja mandoliinilla, sodan aikana paremman puutteessa jopa saksofonilla. Ensimmäisen viulunsa hän hankki jo koulupoikana 1930-luvulla postimyynnistä. 1970- ja 1980-luvuilla Jussi oli aktiivinen soittaja eri pelimanniyhtyeissä. Hän on myös säveltäjä, jonka sävelmissä korostuvat yhteys luontoon ja luonnon kokeminen.

Jussi Huovisen merkitys kainuulaisessa kansanmusiikissa on ollut erittäin suuri, ja hänen esimerkkinsä soittajana, laulajana ja ihmisenä on jäänyt pysyvästi monien nuorempien mieleen. Runolaulun säilyttäjänä Jussi Huovisen merkitys on laajentunut myös kansainväliseksi useiden televisioesiintymisten ja tutkijavierailujen myötä. Hänet tunnetaan myös Selma Vilhusen dokumenttielokuvasta Laulu (2014), jossa kuvataiteilija Hanneriina Moisseinen matkustaa Huovisen luo runolauluoppiin.

Taito Saari, kuplettilaulaja ja kansansoittaja, on perinyt musiikilliset vaikutteensa Vetelin hedelmällisestä kansanmusiikkimullasta. Hän on kotoisin Räyringin kylältä ja syntynyt vuonna 1931. Musiikki ja soittaminen astui Taiton elämään vuonna 1945, kun sota päättyi ja vanhempi veli, myös mestaripelimanniksi nimetty Toivo Saari, toi haitarin sotareissulta. Alussa soittoa harjoiteltiin hieman salaakin, mutta kun kehitys oli nopeaa, pääsi Taito soittamaan ensimmäiset häät jo seuraavana vuonna 15-vuotiaana.

Veteliläinen kansanmusiikki kukoisti erityisesti hääsoitoissa ja purppuriperinteessä. Näitä Taito Saari soitti usein veljensä kanssa duona. Vanha tanssimusiikki on ollut myös erittäin tärkeässä asemassa hänen elämässä. Erityisesti Taito Saari tiedetään ja tunnetaan vanhojen, kansanomaisten kuplettilaulujen taitajana.

Harmoonin soittaja Timo Valo on perinteikkään Valon pelimannisuvun jäsen ja yksi ammattiyhtye Tallarin alkuperäiskokoonpanon muusikoista. Timo syntyi Kaustisella vuonna 1951, ja kansanmusiikki on kuulunut hänen elämäänsä jo pienestä pojasta lähtien. Ennen kiinnitystä Tallariin vuonna 1986, hän oli jo ehtinyt soittaa muun muassa Hääpelimanneissa, Valon pelimanneissa, Kirkonkylän pelimanneissa sekä useissa tanssimusiikkia soittavissa yhtyeissä. Tallarista hän jäi eläkkeelle vuonna 2014.

Valo tunnetaan niin perinteisen ohjelmiston ja tyylin hallinnasta, mutta myös rohkeasta eri tyylilajien välimaastossa liikkumisesta. Erityisesti Valon sydäntä lähellä on ollut säveltäminen ja sovittaminen, ja teoksia onkin syntynyt pitkälti toista sataa. Yhtenä esimerkkinä Timon kattavasta työstä kansanmusiikkiperinteen hyväksi mainittakoon mestaripelimanni Kaisu Förstin soiton ja tyylin tutkiminen, opettaminen ja tunnetuksi tekeminen.

Topi Rajalalle festivaaliplaketti

Toivo ”Topi” Rajala (s. 1937 Lappajärvi) on pitkänlinjan festivaalikävijä ja pelimannimusiikin valtakunnantason sanansaattaja. Musiikki astui Topin elämään noin kymmenvuotiaana. Ensin tanssimusiikki oli vahvemmassa roolissa, mutta myöhemmin kansanmusiikki ja varsinkin kuplettilaulut tulivat Topille mieluisimmaksi musiikin lajiksi. Soittimina Topi Rajalalla ovat olleet ainakin mandoliini, haitari, viulu ja huuliharppu. Esimerkkinä Topin peräänantamattomasta kansanmusiikin edistystyöstä voidaan nähdä hänen ja vaimonsa vuonna 1990 perustama Lokakuun Loiskeet -tapahtuma ja sen kunniakas historia.

Kaustisen kansanmusiikkijuhlat syntyivät valtakunnalliseksi ilmiöksi, jonka elinvoiman tärkeimpiä elementtejä ovat juuri Topi Rajalan kaltaiset kansanmusiikin voimahahmot – oman paikkakunnan tai tyylilajin perinteentaitajat, jotka kerran vuodessa saapuvat Kaustiselle jakamaan omaansa ja ottamaan vaikutteita muilta.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: Hilkka Rauhala, tiedotuspäällikkö, 040-6585340, press@kaustinen.net

Share