Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla on monta syytä juhlaan

Tiedote 19.6.2017

Sen lisäksi, että tänä vuonna juhlitaan Suomen 100-vuotisjuhlia, Kaustisella juhlitaan sitä, että kansanmusiikkijuhlat järjestetään nyt jo 50. kerran. Festivaalin perustajaa, maakuntaneuvos Viljo S. Määttälää (1923–2016) on myös syytä juhlia.

Kaustisen kansanmusiikkijuhlien tasavuosia juhlitaan muun muassa Kansanmusiikki-lehden erikoisnumeron muodossa. ”Lehti käsittelee festivaalia ja sen historiaa monipuolisesti ja eri kanteilta”, kertoo erikoisnumeron toimittaja Lauri Oino. ”Mukana on muun muassa emeritusprofessori Heikki Laitisen essee juhlien historiasta sekä kansansuosikkien Kaustis-muistoja. Käydään myös kulissien takana selvittämässä, mitä ohjelmatiimi tekee ja minkälaista tallennustoimintaa festivaalin aikana tapahtuu.”

Lehden jutunaiheet kuvastavat sopivasti historiaa ja nykyaikaa, tutkiskellaan esimerkiksi romanialaista Taraf de Haïdouks -yhtyettä sekä folk-harrastajia, jotka vierailivat aktiivisesti ensimmäisillä juhlilla ja tekevät tänä vuonna nostalgisen paluun. Näin Heikki Laitinen kiteyttää Kaustisen viisi vuosikymmentä:

Nuo vuosikymmenet ovat sisältäneet niin paljon, että sen kiteyttäminen muutamaan lauseeseen ei ole mahdollista. Kaikki on muuttunut, ja mikään ei ole. Suurin muutos lienee siinä, että jo useampi sukupolvi on syntynyt maailmaan, jossa Kaustisen juhlat on itsestäänselvyys.”

52-sivuinen Kansanmusiikki-lehden erikoisnumero (2B/2017) ilmestyy 19.6.

Pelimanni seikkailee myös videopelissä

Erikoislehden täydentää soiva historia, josta voi nauttia esimerkiksi Kansanmusiikki-instituutin uudella julkaisulla, joka esittelee kaustislaisen pelimannikulttuurin kivijalan, kyläyhtyeet.

Levylle on koottu festivaaleilla äänitettyjä Kaustisen kyläyhtyeiden esityksiä 1970-luvun alusta aina tähän päivään asti. Levyn ovat koonneet Vuokko Korva ja Mauno Järvelä.

Kansanmusiikkihistoria ja nostalgia yhdistyvät myös videopelissä Pelimanni 8bit. Retrohenkinen pelimanniseikkailu on mobiilitasohyppelypeli, jossa nuori viulupelimanni Friiti punnitaan matkallaan mestaripelimanniksi. Friiti kohtaa toinen toistaan taitavampia pelimanneja ja käy myös tutuissa festivaalimaisemissa. Pelin on toteuttanut Kansanmusiikki-instituutin julkaisuvastaava Jimmy Träskelin ja musiikista vastaa kansanmuusikko Antti Janka-Murros. Pelimanni 8bit on saatavilla iOS- ja Android-laitteilla.

Viljo S. Määttälää juhlitaan

Kaustisen kansanmusiikkijuhlat perusti aikoinaan maakuntaneuvos Viljo S. Määttälä (1923–2016), joka jätti jälkensä juhliin monin eri tavoin. Viime vuonna edesmenneen Määttälän kunniaksi julkaistaan tänä vuonna elämäkerta sekä pidetään juhlakonsertti.

Tarkoitus on tehdä monipolvinen, vauhdikas ja vähän huumoripitoinenkin konsertti”, kertoo konsertin suunnittelusta vastaava Kauppi Virkkala. ”Muistopuheet on jo pidetty, nyt on aika juhlia!”

Viljo S. Määttälä ehti olla monessa mukana: kulttuuripolitiikassa, kansanmusiikkipolitiikassa, maakuntapoliitikassa, valtakunnan koulutuspolitiikassakin… Musiikin saralla hän rakasti laulamista, laulu oli hänen tapansa ilmaista itseään.

Juhlakonsertissa on tietysti mukana laulua, muun muassa Yölintu-valssi, jossa yleisö saa laulaa mukana. 1940-luvulla Määttälä toimi aktiivisesti nuorisoseurassa, jolloin hänellä oli Yölintu-niminen yhtyekin. Halutaan myös tuoda esille Toholampi, Määttälän synnyinpaikkakunta ja sen taitavia esiintyjiä.”

Juhlakonsertissa esiintyvät muun muassa Toholammin torviseitsikko, Kaustisen kanteleet, Ottoset ja Tallari. Hääpelimannit ja Purppuripelimannit ovat myös mukana, olivathan he Viljo S. Määttälän luottoesiintyjiä monilla ulkomaanmatkoilla.

Taalainmaan pelimannit Ruotsista edustavat kansainvälisyyttä, ja heidän soittonsa oli Määttälän ikiaikainen rakkaus. Hän oli myös vahvasti maakuntien mies, joka festivaalillakin painotti sitä, että kaikista maakunnista olisi esiintyjiä. Eteläpohjalaiset lähtivät mukaan heti ensimmäiselle festivaalille, ja juhlakonsertissa heitä edustaa Määttälän luottohanuristi Risto Ala-Ikkelä ryhmineen.”

Konsertti huipentuu pelimannien yhteissoittoon, jossa mukana ovat myös Kaustisen Hääkuoro sekä entisten hääkuorolaisten muodostama Häälaulajat.

Juhlien perustaja ei päässyt näkemään tätä, että festivaalit järjestetään jo 50. kerran”, kertoo itse kaikkiin kansanmusiikkijuhliin osallistunut Kauppi Virkkala. ”Viimeiseen asti hän kuitenkin oli mukana. Pitäkää hyvää huolta kansanmusiikista, hän kehotti viimeisessä julkisessa esiintymisessään kaksi vuotta sitten.”

Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla julkaistaan myös tuore elämäkertatutkimus Puhumalla puolelleen. Viljo S. Määttälä vaikuttajana ja verkostoitujana. Sen on kirjoittanut tutkijatohtori Pasi Saarimäki Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta, ja kirjan julkaisee Kansanmusiikki-instituutti.

Kaustisella kivetkin soi”, juhlakonsertti edesmenneen Viljo S. Määttälän kunniaksi, pe 14.7. klo 12, Kaustinen-sali.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Tiedotuspäällikkö Tove Djupsjöbacka
p. 040-6585340
press(at)kaustinen.net

Share