Kaustisella tröötätään ja lirutellaan

 Teemana puhallinsoittimet

Kansanomaisia puhallinsoittimia ei välttämättä arkisin pääse usein kuulemaan, mutta Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla ne näkyvät ja kuuluvat monessa yhteydessä pitkin viikkoa. Tämän vuoden festivaalilla puhallinteema on esillä komeasti heti avajaisissa, joihin tuodaan takaisin aloitusfanfaariperinne. Erilaisia puhaltimia nähdään myös kotimaisten ja kansainvälisten vieraiden käsissä.

Vuoden yhtye Piirpauke. Kuva Maarit Kytöharju.

Vuoden yhtye Piirpauke. Kuva Maarit Kytöharju.

Vuoden yhtye on Piirpauke

Vuoden yhtye liittyy tänä vuonna sekä puhallinteemaan että Kainuu-maakuntateeman. Piirpauke perustettiin jo 1974, mutta jaksaa yhä uudelleen kaivaa esille uusia musiikillisia aarteita, jotka saavat ihan omanlaisensa Piirpauke-käsittelyn. Musiikillisesti vaikutteet kansanmusiikista, maailmanmusiikista, jazzista ja progressiivisesta rockista sulautuvat yhteen. Innoitusta haetaan niin karjalaisista kansansävelmistä, tiibetiläisistä tunnelmista kuin Oskar Merikannon tuotannosta. Parhaiten yhtye tunnetaan edelleen läpimurtohitistään Konevitsan kirkonkellot (1975).

Kaustisen teemoihin yhtye liittyy nokkamiehensä ja perustajansa Sakari Kukon kautta; hänen kotipaikkakuntansa on Kainuun Kuhmo ja pääsoittimensa huilu ja saksofoni. Piirpauke-yhtyeen kokoonpano on vaihtunut vuosien varrella monta kertaa. Nykyään Kukon rinnalla musisoivat Trio Töykeistäkin tutut basisti Eerik Siikasaari ja rumpali Rami Eskelinen, senegalilainen perkussionisti Ismaila Sané, kitaristi Nicholas Rehn, filippiiniläinen laulaja Sheila Surban sekä laulaja-lyömäsoittaja Meissa Niang.

Piirpauke esiintyy Kaustisella ke 13.7. klo 20 Kallioklubilla ja to 14.7. klo 00.00 Café Mondossa.

Torvia ja huiluja monipuolisesti

Puhallinteeman osalta kansainvälisiin vieraisiin kuuluu muun muassa itävaltalainen Federspiel, jonka taitavissa käsissä keskieurooppalainen musiikki lähtee lentoon. Vaskipuhaltimet ja klarinetti maustetaan tunteella ja nuorekkaalla huumorilla, välillä nahkahousuissakin. Norjalainen kansanmusiikkikonkari Geir Egil Larsen tuo tuulahduksen oman maansa puhallinosaamista. Muun muassa pukinsarvea soittava Larsen on tuttu näky Kaustisella. Yhteistyö Kaustisen ja Norjan Verdalin sekä Larsenien ja Järvelöiden välillä on ollut vuosien varrella aktiivista, tuloksena muun muassa perheiden nuorison yhdessä perustama Frigg-yhtye.

Kaustisella koetaan myös kahden pohjoismaisen puhallinyhtyeen yhteistyöprojekti Tuultenpesä – Vindarnas möte. Sekä suomalainen Wind on Wind että ruotsalainen Zephyr käyttää soittiminaan pelkästään erilaisia kansanomaisia puhaltimia. Molemmat yhtyeet kokevat olevansa tavallaan marginaalin marginaalissa, joten yhteistyö on ollut kaikille antoisaa. ”Luvassa on ihan ennenkuulumatonta musiikkia”, lupailee Wind on Wind -yhtyeen Mimmi Laaksonen.

”Zephyr-yhtyeellä on samantyyppisiä ajatuksia kuin meillä, mutta lopputulos on hyvin erilainen”, jatkaa kollega Kirsi Ojala. ”Huiluissa minua kiehtoo valtavasti rytmiikka. Huilun ei ehkä oleteta olevan rytmisoitin, mutta kansanmusiikin tärkeimpiä piirteitähän on juuri rytmi, syke, poljento. On todella herkullista tutkiskella sitä huilun paljaan soundin ja erilaisten alukkeiden kautta.”

Yhteisprojekti aloitettiin viime keväänä, ja kesällä kuullaan ensimmäiset kokonaiset konsertit Kaustisella (la 16.7.) ja Helsingissä. Syksyllä yhtyeiden kohtaaminen nähdään myös Ruotsissa. Kansanomaisten puhaltimien taitajille ominaista on monenlaisten soittimien hallinta, mistä esimerkkinä mainittakoon ruotsalaisen Göran Månsson subkontrabassonokkahuilu, joka on melkoinen näky. ”Kaikilla on mukana salkut täynnä soittimia”, hymyilee Kirsi Ojala. ”Viimeksi laskimme, että niitä on tässä produktiossa yli 80!”

Paimensoittimia ja pillejä

Yksi kotimaisista puhallinteeman esiintyjistä on Päre, ensimmäinen suomalainen yhtye, joka nostaa säkkipillin keskiöön pääsoittimeksi. Soitinrakentajamestari Rauno Nieminen on paimensoitinten asiantuntija, jonka soiva luento (ti 12.7.) tuo aiheesta mielenkiintoista uutta ajateltavaa. Niemiseltä ilmestyy tänä vuonna sekä sarvella soitettu soololevy että kokoelma Suomessa tallennettuja paimensävelmiä. Kun tähän mennessä on tutkiskeltu etenkin inkeriläistä ohjelmistoa, nyt saamme tietää myös, mitä Suomen puolella on soitettu.

Viikon aikana puhallinsoittimet ovat esillä myös Kansansoitinmuseon Paimensoittaja Teppo Repo -näyttelyssä. Lapsilla on mahdollisuus rakentaa itselleen omia puhaltimia soitinrakentaja Minna Hokan suosituissa pillipajoissa, joita järjestetään lastenteltalla ke-pe 13.–15.7.

 

Lisätietoja:

Tiedotuspäällikkö

Hilkka Rauhala

p. 040 6585 340

press@kaustinen.net

www.kaustinen.net

 

 

 

 

 

 

Share