Itkutyöpajassa jaettiin kokemuksia

Minna Hokka piti Kaustisella kansanmusiikkijuhlilla itkutyöpajan.

Minna Hokka piti Kaustisella kansanmusiikkijuhlilla itkutyöpajan.

Vaikka festareille tullaan pitämään hauskaa, monilla juhlavierailla on silti seuranaan myös elämän kipeät kokemukset. Niiden sanallinen jakaminen oli tänä vuonna mahdollista kasvokkain itku-workshopissa. Keräsin festariyleisöltä itkujen aiheita ruokalan aulassa olevaan laatikkoon. Kynään ja paperiin tarttui kymmenisen ihmistä. Koskettavat aiheet inspiroivat minua sepittämään itkuja, joita esitin perjantaiaamuna Kansantaiteenkeskuksessa.

Itkutyöpajassa viisitoista ihmistä kertoi suhteestaan itkuun ja sen mahdollisesti aiheuttamaan häpeään. Eläydyimme vahvasti kirjoitettuihin tunteisiin, ajatuksiin ja elämänkokemuksiin. Osallistujat ehtivät tunnin aikana jakamaan avoimesti omaakin inhimillisyyttään. Tuntuu ihmeellisen ihanalta, miten nopeasti voi päästä kokemaan henkistä läheisyyttä ventovieraiden kanssa. Pohdimme, miten itkemättömät itkut altistavat masennukselle, kenties myös sydänsairauksille ja syövälle.

Äänellä itkijöiden yhdistys perustettiin jo viisitoista vuotta sitten, ja itkuvirsikurssin käyneitä on Suomessa nykyään jo pitkälti toista tuhatta. Monille miehille ja naisille oman itkun esittäminen on ollut merkittävä kokemus. Suomessa kokoontuu muutama itkuryhmä, jonne voi tulla harjoittelemaan kuuntelemista ja oman mielensä luovaa puhdistamista karjalaiseen itkuvirsiperinteeseen nojautuen. Jos omalla lähiseudulla ei sellaista vielä ole, mikään ei estä perustamasta vaikkapa äänellä itkemisen opintopiiriä.

Menestys tuntuu mukavalta, ja Kaustisen festivaaleja mainostetaan kesän onnellisimpina päivinä. Asioilla on kuitenkin kääntöpuolensa, ja onnen saamiseen liittyy sen menettäminen jossakin vaiheessa. Itkulaulun sepittäminen itselle vaikeasta aiheesta ja sen esittäminen itkumelodian avulla luottamuksellisessa ryhmässä voi auttaa tunteen läpikäymisessä. Sanallisen itkutekstin laatiminen johdattaa prosessiin, joka voi antaa uusia näkökulmia omaan elämäntilanteeseen tai haastavaan ihmissuhteeseen.

Äänellä itkemisessä on tärkeää hyväksyminen ja vaatimuksista itsensä vapauttaminen. Huokaistu sanakin riittää; kaikki itkut ovat onnistuneita. Ihminen kuorii itsestään kovia kokemuksia kerros kerrokselta. Vapautuminen tapahtuu pakottamatta, kun ihminen on siihen valmis. Maltti olla puuttumatta toisen ihmisen polkuun sekä itsensä ja toisen rauhallinen, rakastava hyväksyminen ovat äänellä itkemisessä avaimia onneen, jonka voi löytää aina uudelleen.

Pysähdytään, ilmaistaan itseämme ja kuunnellaan toisiamme rakkaudella

 

Minna Hokka

ITE-taiteilija, kädentaito- ja itkuvirsiohjaaja

***************************************************************************************

Keräsin itkujen aiheita tiistain ja torstain välisenä aikana. Festarialueella oli kirjekuori ja laatikko, joihin kuka tahansa sai anonyymisti sujauttaa paperille kirjoittamansa aiheet. Osan aiheista sain haastattelemalla ihmisiä.

Tässä joitakin aiheita:

Festareilla syttyy palo aina uudelleen tehdä musiikkia ja keikkailla olemassa olevan yhtyeen kanssa, mutta viiden ihmisen kiireet aikataulut ja välimatkat estävät yhteistreenien pitämistä. Se surettaa ja kiukuttaa.

***

Terveyskeskuksessa on niukat resurssit kuntouttaa ihmisiä. Näemme ihmisten hädän, mutta ei ole keinoja auttaa. Ihmisiä pompotellaan luukulta toiselle ja jonotusajat ovat tolkuttoman pitkät.

***

Naapurin ja ystäväni mies kuoli tiistaiaamuna vaikeaan sairauteen.

***

Toissapäivän koittaessa

aamun ensi valossa makas mieheni maata pitkin

pitkästi paha pieksi

***

Itkun ja huolen aiheena on vanhan äidin sairaus ja saako hän riittävästi huolenpitoa – mikä on seuraava asumismuoto, jos kotiin ei enää pysty palaamaan.

***

Huolta on myös pojan parisuhteesta – osaako tehdä viisaita ratkaisuja ja ajatella asiaa toisenkin näkökulmasta.

***

Askarruttaa, miksei tyttö mene vihille mielitiettynsä kanssa.

***

Olen työtön, sinkku, lapseton hukassa oleva ihminen. Ei ole suuntaa, kohta ei kotiakaan. Ei lemmikkiä. Vain terveyttä riittää. Tahdon elämääni järjestystä, rakkautta ja suuntaa. Kyllä olen elämässäni tarpeeksi itkenyt.

***

Kun luontoa vain tuhotaan… puita vain kaadetaan… olympialaisissa purjehditaan jätevesissä… lintuja vain ammutaan…kaloja kalastetaan huviksi… maata kaivetaan.

***

Vesiputket vuotaa, valtava remontti tulossa / tehtävänä / järjestettävänä.

***

Oman tyttären suuri sydänsuru, kun kaikki seurustelusuhteet ovat päättyneet onnettomasti

***

Itkua leskeydelle

itkua lapselle isättömälle:

tuli tauti,

miehen tappoi

vei verevän urohon

minä yksin itkuineni

ilman miestä mielitiettyä

 

**************************************************************************************

ITKUA LESKEYDELLE I

Suuret surmalliset suruvesivirrat vyöryvät ylitseni.

Nyt yksin, ypöyksin jäin.

Kalliin kainaloiseni kadotin.

Kamala kalma kalleimpani vei,

kourin korventavin kotimme ihanan isännän korjasi.

 

Vaiva vakava, vaarallinen varasti parhaan pesästämme.

Pois sylistäni sydämeni sykähdyttelijä pakotettiin,

armaani surmaansa suistui.

Ui isä ihanalta ipanaiseltamme utuun,

näkymättömäksi nauravaisen naperoisemme näivetti.

 

Tuudittelemaisemme tukevan tuen tuuli lennätti tähdeksi.

Isä lähti, luotamme lemmittyni lempo vei.

Valovuosienko, vuorten vajoamattomienko taakse

taitavan tarmonpesämme taivutteli,

tuulten tuolle puolen tuuditteli?

Turvamme tuoni tuimasti tuhosi.

 

Nyt tuskan tuho tuivertaa.

Pelon pyörteet pienen palleroisemme ympärillä pyörivät.

Ei pyöri pikkuisemme piirileikkiä,

ei ikätoverien kanssa ilakoiden kirmaile.

Pääseekö pirpanaisemme pimeyden piirityksestä?

Vapautuuko valkea valvattuisemme valoaan taas loistamaan?


 

Share