Aallotar eli Sara Pajunen ja Teija Niku. Kuva Adam Johnson.
Festivaali tarjoaa puitteet myös tutkimukselle
Siirtolaisuus on teema, jota käsitellään Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla tänä vuonna monessa kokoonpanossa ja projektissa. Myös tutkimus rantautuu Kaustiselle – festivaali tarjoaa hyvän tilaisuuden tutkia viulupelimannien nuotinlukua.
Siirtolaisuus koskettaa muun muassa Aallotar-duoa, jossa kohtaavat amerikansuomalainen viulisti Sara Pajunen sekä haitaristi Teija Niku Haapavedeltä. Monet intiimiä kamarikansanmusiikkia soittavan duon lauluista käsittelevät siirtolaisuutta ja kotimaan kaipuuta.
”Ohjelmistossamme on jonkin verran vanhoja lauluja, jotka olemme kumpikin oppineet tykönämme, Sara amerikansuomalaisilta ja minä täällä Suomessa”, kertoo Teija Niku. ”Moniin lauluihin on englanninkieliset sanat, kuten paljon soittamaamme kappaleeseen Väliaikainen, ja lisäksi Sara on jonkin verran tehnyt käännöksiä itse.”
Mielenkiintoista on myös se, miten toisen mielestä puhki kulunut laulu voi näyttäytyä toiselle täysin tuoreena. ”Olen oppinut katsomaan monta laulua eri tavoin”, toteaa Niku. ”Saralle moni laulu ei ole ollenkaan kulunut, sillä Amerikassa on harvinaista, että suomalaisia lauluja ylipäänsä kuulee.”
Teija Niku on matkustellut ahkerasti Pohjois-Amerikassa esiintyen sekä Aallottaren että muiden kokoonpanojensa kanssa. Kansallisen FinnFest-tapahtuman lisäksi lähes joka osavaltiossa, jossa on siirtolaisia, on oma FinnFestinsä, ja lisäksi on muita skandinaavisen musiikin tapahtumia.
”Huomionarvoista on se, että perinne on pysynyt siellä aika samanlaisena; se ei ole kehittynyt kovin paljon. Suurin osa esiintyvistä kokoonpanoista soittaa hyvin perinteistä kansanmusiikkia eikä lähde rikkomaan rajoja, koska sille ei välttämättä ole tarvetta. Skandinaavinen musiikki eroaa jo itsessään paljon siitä, mitä Yhdysvalloissa yleensä kuulee. Tosin vastaanotto on ollut hyvin positiivinen myös modernimmilla jutuilla – ihmiset tunnistavat, että kyseessä on edelleen heidän musiikkinsa!”
Käytännöllisiä haasteita tietysti riittää, kun duopartneri on toisella puolella Atlanttia, mutta Teija Niku tuntuu suhtautuvan siihen täysin rauhallisesti. ”Olemme molemmat sitoutuneita tähän! Tietysti kahdeksan tunnin aikaero on käytännön haaste; pitää aina miettiä tarkasti, miten voidaan pitää yhteyttä. Mutta nykytekniikka kuten Skype ja sähköposti tekevät tämän ylipäänsä mahdolliseksi.”
Aallotar esiintyy tiistaina 12.7. klo 21 Pelimannitalossa ja keskiviikkona 13.7. klo 15 Café Mondossa.
Ruotsiin lähteneitä siirtolaisia edustaa Kaustisella muun muassa Siilinjärvellä syntynyt Vilho Akseli Ollikainen (1934–1998). Viime vuonna perustettu WAO-yhtye kunnioittaa hänen perintöään, riveissään Pohjois-Ruotsin pelimanneja sekä suomalainen Arto Järvelä. Vilho Ollikaisen perintö satoine lauluineen ja runoineen on loppumaton lähde. Runo- ja laulukielinä olivat suomi, ruotsi sekä meänkieli. Yhtyeen jäsenistä osa ehti myös työskennellä Ollikaisen kanssa. WAO esiintyy maanantaina 11.7. klo 19 Café Mondossa ja tiistaina 12.7. klo 15.30 Iholla-salissa.
Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla vierailee myös professori Olavi Koivukangas, joka toimi 35 vuoden ajan Siirtolaisinstituutin johtajana. Hän tuntee siirtolaisten kohtalot ja tarinat ja on viime vuosina syventynyt Titanic-laivaan ja siinä matkustaneisiin suomalaisiin. Vuonna 2015 julkaistu ”Titanicin kolmas luokka” tuo koskettavasti esille näiden matkustajien tarinoita. Kirjailijat iholla: Antti Huntus haastattelee Olavi Koivukangasta, ja musiikista vastaa Eric Peltoniemi lauantaina 16.7. klo 13.30 Iholla-salissa. la 16.7. klo 13.30 Iholla-salissa.
Siirtolaisuutta käsittelevien projektien joukossa mainittakoon myös Esko Keski-Vähälän ohjaama dokumenttielokuva Lähtijät, joka kertoo ullavalaisten siirtolaisuudesta Amerikkaan 1880–1950. Noin 1000 asukkaan paikkakunnalta yli 800 lähti merten yli leveämmän leivän perään, ja tekijät ovat haastatelleet heitä ja heidän jälkeläisiään. Lähtijät ke 13.7. klo 19.15 Kaustinen-salissa.
Kaustisella tutkitaan viulupelimannien nuotinlukua
Kaikki Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla liikkuvat viulupelimannit ovat tänä kesänä tervetulleita mukaan tutkimukseen, jossa pelimanni soittelee tämmärin säestyksellä yksinkertaisia kansanmusiikkikappaleita nuoteista. Nuotit näytetään tietokoneen näyttöä muistuttavalta laitteelta. Tällaisen silmänliikekameran avulla voidaan tallentaa pelimannin katseen eteneminen nuottiviivastolla soittamisen aikana.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian ja Turun ihmistieteiden tutkijakollegiumin rahoittamia musiikin taitoihin liittyviä tutkimushankkeita ja toteutetaan Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen ja Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkijoiden yhteistyönä. Festivaaleilla viulisteja testailevat tutkijatohtori Marjaana Puurtinen ja tutkimusavustaja Suvi Heinonen.
Useimmat muusikoiden katseen etenemistä käsittelevät tutkimukset tarkastelevat pianistien nuotinlukemista, ja osallistujat ovat yleensä taidemusiikin ammattilaisia. Vaikka kansanmusiikissakin merkitään kappaleita usein muistiin nuottikirjoituksen avulla, nuoteilla on kuitenkin tässä musiikkityylissä hieman toisenlainen merkitys kuin esimerkiksi taidemusiikissa – kappaleita kun ei aina ole tarkoituskaan soittaa täsmälleen niin kuin paperissa lukee.
Kaustisella kerättävän materiaalin turvin onkin tarkoitus laatia ensimmäinen selvitys ison viulistijoukon ja nimenomaan kansanmusiikin taitajien nuotinluvusta ja musisoinnista. Tutkimukseen voi osallistua kuka tahansa asiasta kiinnostunut viulupelimanni. Nuotinluvun tallentaminen onnistuu parhaiten, jos pelimanni voi soittaa ilman silmälaseja tai käyttää piilolinssejä silmälasien sijasta. Alle täysi-ikäisiltä osallistujilta pyydetään huoltajan suostumus. Mukaan pääsee ilmoittautumalla paikan päällä. Ohikulkijoille avoin tutkimustilanne kestää puolisen tuntia. Lisätietoja silmänliiketutkimuksesta: marjaana.puurtinen@utu.fi
Lisätietoja:
Hilkka Rauhala
Tiedotuspäällikkö
p. 040-6585340
press@kaustinen.net